Kuvalista
![]() |
![]() |
Alennusmyynnissä leninkejä Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961. Sanonta
Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Alli ja Juho Kusti Paasikivi Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956. Helsinki 1.10.1954. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Ansa Ikonen Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä. Sananlaskuja Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Auringonottoa meren rannalla Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
![]() |
![]() |
Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä, Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Emäntä puuhellan ääressä Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa. Puuhella oli ennen kodin sydän. Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys, Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki. Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen. Edelleen monella kesämökillä on puuhella
Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Vanha tuutulaulu Elämänohje Sananlasku Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Evakkoemäntä arkipuuhissaan Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Ei kaikki kaunis kultaista lie. - Hellevi Estama Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä Emäntä leipoo. Sitaatti Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Evakkoäiti ja lapset Evakkoäiti lapsineen. Sananlasku Aforismi
Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Halonhakkuutalkoot Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-, CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
|
![]() |
![]() |
Hedelmätiskillä Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, Sananlasku Vanha loru Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 2/6 Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla. Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta. Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa. Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin. Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Helsinkiläisiä vedenneitoja Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
![]() |
![]() |
Irja ja Matti Ranin Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle. Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä, cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Juhlatanssiaiset Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla. Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen. Kasku Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
|
![]() |
![]() |
Karjalainen isoäiti hoitolapsineen Karjalainen isoäiti lasten kanssa uuden kodin ovella Marttilan invalidikylässä, Helsingissä (2.5.1941). Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti. Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista. Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta. Lapsen suusta Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Keittiö 50-luvulla Puuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin, Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49 Lapsen suusta
|
![]() |
![]() |
Kemikalio Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
|
![]() |
![]() |
Kenkäkaupassa Kuvassa rouva esittelee miehelleen kenkää helsinkiläisessä jalkineliikkeessä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
|
![]() |
![]() |
Kesä kuivaa, mitä kastelee Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960. Sanonta Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
|
![]() |
![]() |
Kesäillan ajatuksia Wäinö Sola esittää (1926) Oskar Merikannon säveltämän ja P.J. Hannikaisen sanoittaman laulun Sä kasvoit neito kaunoinen (Raita tietokanta). Kun muistelen Kun muistelen, kuin monta iltoa Kun muistelen, kuin monta taivalta Kun muistelen, kuin monta aatosta Eino Leino
Pieni ballaadi Honka se humisi ikkunan alla, Tuulet ne honkoa huojutteli, Hongan katkasi suuret tuulet, Eino Leino
Sananlasku
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kirjailija Aale Tynni Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen. Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948. Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943, Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957, Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987, Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954, Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956. Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta. Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960 kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa. Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Kirjailija Aila Meriluoto Runoilija, kirjailija ja suomentaja Aila Meriluoto (1924 - 2019) Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus oli ilmestynyt jouluksi 1946, Aila Meriluoto julkaisi noin 30 teosta. Runokokoelmia: Lasimaalaus, Sairas tyttö tanssii, Pahat unet, Portaat, Asumattomiin, Tuoddaris, Silmämitta, Elämästä, Varokaa putoilevia enkeleitä, Talvikaupunki, Ruusujen sota, Kimeä metsä, Kootut runot, Miehen muotoinen aukko, Tämä täyteys, tämä paino Elämäkerrallisia teoksia: Lauri Viita, legenda jo eläessään, Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944–47, Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, Mekko meni taululle, Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 (toim. Anna-Liisa Haavikko). Romaaneja: Peter-Peter: Erään rakkauden asiapaperit, myöhemmin nimellä Peter-Peter, Kotimaa kuin mies, Sisar vesi, veli tuli Lasten- ja nuortenkirjoja: Pommorommo, Ateljee Katariina, Meidän linna, Vihreä tukka Aila Meriluoto sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia: Meriluoto solmi avioliiton kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948. Meriluoto sai Valtion taiteilijaeläkkeen 1986. Oman kirjailijauransa lisäksi Meriluoto suomensi muun muassa Rilkeä,
cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 7.2.1947.
|
- 1
- 2
- 3
- 4
- seuraava ›
- viimeinen »