1. Etusivu
  2. Kuvat
  3. Kuvalista

Kuvalista

Tulosta sivu
Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Alennusmyynnissä leninkejä

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sanonta
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif

 
Alli ja Juho Kusti Paasikivi

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.

Helsinki 1.10.1954.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif

 
Ansa Ikonen

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. 

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlaskuja
Kylmä kahvi kaunistaa.
 ...muttei sekään ihmeitä tee.
 ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif

 
Auringonottoa meren rannalla

Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla.

Oikealla Jutta Zilliacus,
vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.

 
Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä,
kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa.
Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961.
Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja,
tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin,
älykänny, palvelunumero,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif

 
Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif
Kuvia kaikille -sivusto

 
Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin  
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.


Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.     

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif 

 
Evakkoemäntä arkipuuhissaan

Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Ei kaikki kaunis kultaista lie. 
Ei vahvalta vanhuus voimia vie. 
Tieltä risteää polku jokainen. 
Säästää syvimmät juuret pakkanen.

- Hellevi Estama

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif

 
Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä

Emäntä leipoo.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sitaatti
Kun yksi ovi onneen sulkeutuu, toinen avautuu.
Usein jäämme kuitenkin tuijottamaan sulkeutunutta ovea niin pitkäksi aikaa,
ettemme huomaa ovea, joka on avautunut.
              — kuurosokea kirjailija Helen Keller

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_13.tif

 
Evakkoäiti ja lapset

Evakkoäiti lapsineen.
Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlasku
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Aforismi
Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla.
Täytä vuodet elämällä.

 

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif

 
Halonhakkuutalkoot

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-,
maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita.
Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video)

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699

 
Hedelmätiskillä

Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä
itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957.
Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 6.2.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7842_1.tif

 
Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
 

Vanha loru
Amalia armas, kippuravarvas,
käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939.
Tempo mainosti:
Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

                 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.           

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif

 
Heiniä seipäille 2/6

Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla.

Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta.

Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa.
Siitä sai samalla vähän energiaakin.
Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla.

Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin.

Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin.
Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/  

 
Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

 
Irja ja Matti Ranin

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle.
Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla".
Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla.
(Helsinki 15.6.1959).

Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä,
joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas
ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina.
Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta.
Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria.
Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa,
kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe.
Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa!

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvia kaikille -sivusto

 
Juhlatanssiaiset

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
   koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

 
Karjalainen isoäiti hoitolapsineen

Karjalainen isoäiti lasten kanssa uuden kodin ovella Marttilan invalidikylässä, Helsingissä (2.5.1941).

Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti. Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista. Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta.

Lapsen suusta
Ala-asteen koevastauksesta:
- Vanhoilla ihmisillä on aaltoja kasvoissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-444B_4.tif

 
Keittiö 50-luvulla

Puuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin,
mutta jonkin aikaa monesta keittiöstä löytyivät molemmat.

Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste.
Se oli helpompi pestä kuin koko mekko,
kun pyykkiä pestiin usein käsin.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49
luvussa 14. Arjen ateriat.

         Lapsen suusta
         Vesi viheltää sadassa asteessa.
                            - Matti 9 v.

Kuva © Sylvi Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto, Tampere

 
Kemikalio

Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa.
Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 
Kenkäkaupassa

Kuvassa rouva esittelee miehelleen kenkää helsinkiläisessä jalkineliikkeessä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 
Kesä kuivaa, mitä kastelee

Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960.

Sanonta
Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 
Kesäillan ajatuksia

Wäinö Sola esittää (1926) Oskar Merikannon säveltämän ja P.J. Hannikaisen sanoittaman laulun  Sä kasvoit neito kaunoinen (Raita tietokanta).

Kun muistelen

Kun muistelen, kuin monta iltoa
olen istunut yksin, yksin,
ja katsellut taivahan tähtiä,
jotka vilkkuvat vieretyksin,
niin tyttöni,
oi, tyttöni,
sua lähelle tulla mun täytyvi
ja katsoa kauvan, kauvan.

Kun muistelen, kuin monta taivalta
olen kulkenut korpimailla,
olen istunut alla kuusien
ja istunut iloja vailla,
niin tyttöni,
oi, tyttöni,
sua suudella kauvan mun täytyvi
ja itkeä, itkeä hiljaa.

Kun muistelen, kuin monta aatosta
olen aatellut pahaa siellä,
jotk’ oisi yhdessä vältetty
ja voitettu yksimiellä,
niin tyttöni,
oi, tyttöni,
mua lempiä paljon sun täytyvi
ja lempiä kauvan, kauvan.

                  Eino Leino

 

Pieni ballaadi

Honka se humisi ikkunan alla,
tyttö oli ikkunassa.
”Minkähän lienevi tuulen teillä
kultani kulkemassa?”

Tuulet ne honkoa huojutteli,
sulhoa suuret surut.
”Kenenhän pitkiä peijaita nyt
ulvovat tuulien urut?”

Hongan katkasi suuret tuulet,
tyttösen katkas kaipuu.
Sulhanen mailla vierahilla
vaeltaa ja vaipuu.

              Eino Leino

 

Sananlasku
Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 
Kirjailija Aale Tynni
Runoilija Aale Tynni-Pirhonen (1913-1997) kesäpäivän paisteessa
Espoon Westendissä meren rannalla.
 
Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen.
Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948.
Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943,
Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957,
Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987,
Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954,
Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956.
 
Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta.
Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960
kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa.
 
Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif

 
Kirjailija Aila Meriluoto

Runoilija, kirjailija ja suomentaja Aila Meriluoto (1924 - 2019)

Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus oli ilmestynyt jouluksi 1946,
reilu kuukausi ennen tämän kuvan ottamista.

Aila Meriluoto julkaisi noin 30 teosta.

Runokokoelmia: Lasimaalaus, Sairas tyttö tanssii, Pahat unet, Portaat, Asumattomiin, Tuoddaris, Silmämitta, Elämästä, Varokaa putoilevia enkeleitä, Talvikaupunki, Ruusujen sota, Kimeä metsä, Kootut runot, Miehen muotoinen aukko, Tämä täyteys, tämä paino

Elämäkerrallisia teoksia: Lauri Viita, legenda jo eläessään, Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944–47, Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, Mekko meni taululle, Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 (toim. Anna-Liisa Haavikko).

Romaaneja: Peter-Peter: Erään rakkauden asiapaperit, myöhemmin nimellä Peter-Peter, Kotimaa kuin mies, Sisar vesi, veli tuli

Lasten- ja nuortenkirjoja: Pommorommo, Ateljee Katariina, Meidän linna, Vihreä tukka

Aila Meriluoto sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia:
Valtion kirjallisuuspalkinnon kolme kertaa, Kalevi Jäntin palkinnon, F. E. Sillanpää -palkinnon, V. A. Koskenniemi -palkinnon, Pro Finlandia -mitalin, Valtion kirjallisuuspalkinnon kääntäjälle, Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon, Savonia-kirjallisuuspalkinnon, Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon sekä Aleksis Kiven palkinnon.

Meriluoto solmi avioliiton kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948.
Se kesti kahdeksan vuotta ja sinä aikana he saivat neljä lasta
Ursulan, Petrin, Samulin ja Aijan.

Meriluoto sai Valtion taiteilijaeläkkeen 1986.

Oman kirjailijauransa lisäksi Meriluoto suomensi muun muassa Rilkeä,
Goethea, Shakespearea ja Dickinsonia.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 7.2.1947.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-514B_2.tif