Kuvalista
![]() |
Aitta Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona. Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa. Kuukin se kurkisti aitan takaa, Amalian aittaan se aurinko paistaa Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Enso-Gutzeitin toimitalo Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Helsingin olympiastadion Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34 Kuva © Urheilumuseo
|
![]() |
Helsingin Tuomiokirkko Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa. Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko. Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa. Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset, Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840). Sananlaskuja Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959
|
![]() |
Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Hirsitalo Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua. Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla. Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän. Laulu Matalan torpan balladi Laulun sanat
Päivän laskiessa Muistatteko, kuinka muinoin lasna Muistatteko, kuinka metsän rantaan Muistatteko, kuinka kamalasti Näytti kuin ois ollut meri siellä, Muistatteko, kuinka toisihimme Ilmi kuiskittihin kammot rinnan, Muistatteko, kuinka toisihimme - Eino Leino 1897 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Hotelli-ravintola Carlton Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953.
|
![]() |
Jäinen haka ladon ovessa Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Kaisaniemen rantaa Helsingissä Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
|
![]() |
Kaivolla Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua). Sananlaskuja Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Kallion kirkko Helsingissä Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen Kallion kirkko rakennettiin Helsinkiin 1908-1912. Se kuuluu rakennusperintörekisteriin kuten 498 muuta kirkkoa. Lars Sonck (1870-1956) oli kirkkoherran poika ja hän on suunnitellut myös Turun Mikaelinkirkon, Tampereen Johanneksen kirkon (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Mikael Agricolan kirkon Helsingissä ja Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa. Lisäksi Kultaranta ja Sibeliusten Ainola ovat hänen käsialaansa. Suomalainen sananlasku: Ei ole kiire kirkkoon, kun pappi on paitasillaan ja lukkarilla on lusikka suussa. Laajasalon kirkonkellojen ääntä 34sek. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.3.1953.
|
![]() |
Katunäkymä Kymenlaaksossa 1920 -1945 Katunäkymä Tiutiselta, Kymistä. Saarella oli teollisuuslaitosten ympärille syntynyt tiivis työväen puutaloalue, josta suurin osa tuhoutui jatkosodassa.
|
![]() |
Kerrostalo 1950-luvulla Rakennusliike Hakan rakentama asunto-osakeyhtiö Puistotie 8. Kotka 1955 Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
|
![]() |
Kerrostalon pihaa 1950-luvulla Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 4:n sisäpiha. Pihalla polkupyöriä ja polkuautoja. Lohja 1955 Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
|
![]() |
Kirkon rappusilla Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
|
![]() |
Kokoon kerätty rysä ja saalislato Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta. Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.
|
![]() |
Koski ja mylly Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa. Äänikuva ja video vesimyllystä (1min 35sek). Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla. (Tämä kuva ei ole Kuusamosta) Sananlasku: Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
|
![]() |
Koski ja mylly
Äänimaisema (valitse vaihtoehdoista: Waterfall)
|
![]() |
Kotimökin ikkuna |
![]() |
Kunnallisia vuokra-asuntotaloja 50-luvulla Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44 Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo 1955
|
![]() |
Kypsää viljaa Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde.
- Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
|
![]() |
Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla. Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä. |
![]() |
Mökki |
![]() |
Näyttelijä Tauno Palo Näyttelijä Tauno Palo poseeraa työpaikkansa Kansallisteatterin edustalla talvella 1959. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
|
![]() |
Omenapuu kukassa Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika. Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta. Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset. Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).
|
![]() |
Pihamiljöötä maaseutukaupungissa Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu. Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera. Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset. Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos. Vaahteralajeja on useita kymmeniä. Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea. Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.
|
![]() |
Postikortti: Helsingin suurkirkko Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta. Keskustelun aiheita
|
![]() |
Purkukuntoinen puutalo Helsingissä Kuvassa vuonna 1955 asumiskelvottamana purettavaksi määrätty puutalo Iso Roobertinkatu 20-22:ssa Helsingissä. Rakennuksen liikkeissä on loppuunmyyntejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
|
![]() |
Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko seisoo Sastamalassa, Rautaveden rannalla. Se on myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko ja rakennettu 1500-luvulla. Kirkko on tullut kuuluisaksi paikkakunnan talkoohengestä. Kirkon katto korjattiin ja paanutettiin talkoilla 1995–1997. Kolme viikkoa katon valmistumisjuhlan jälkeen tuhopoltto hävitti sekä uuden katon että 1700-luvulta peräisin olleen sisustuksen. Vain kivi- ja tiilirakenteet säilyivät. Ensimmäisiin paanutalkoisiin osallistunut keikyäläinen Aarne Järä (s. 1911) sanoi savuavilla raunioilla 21.9.1997 "Me tehrään se uurestaan". 86-vuotias Järä oli kantava voima, innostaja ja eräs ahkerimmista talkoolaisista. Uusia paanuja veistettiin kirveellä reilut 36.000, lattia ja katto höylättiin käsin, samoin penkit ja alttari. Vammalasta kotoisin oleva kirjailija Mauri Kunnas teki syksyllä 1997 Koiramäen joulukirkko -kirjan, jota myytiin 55 000 kappaletta. Se tuotti jälleenrakennuskassaan 185 000 euroa. Kunnas oli myös jäsenenä eri alojen asiantuntijoista kootussa kirkon sisätilatyöryhmässä. Yksi Pyhän Olavin kirkon ainutlaatuisen tarinan ihmeistä oli talkoolaisten asenne tuhopolttajaan: "Kaikki on anteeksi annettu. Eihän kirkkoa voi katkeruudella ja vihalla rakentaa." Nyt kirkossa on Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksia, joita niitäkin saavutaan katsomaan kaukaa. Suomalainen sananlasku: Kirkkomaa se on isänmaa.
|
![]() |
Rakennustyömaalla Helsingi Pihlajamäkeä rakennusvaiheessa. Pihlamäestä rakennettiin 7000 asukkaan näköalakaupunki. Kaupunginosaa rakensivat yhteystyössä rakennusliikkeet Sato ja Haka. Kuvassa insinööri Lasse Sarjolahti tarkastuskäynnillä työmaalla.
|
![]() |
Rintamamiestalo Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 38 Kuva © Miia Hinnerichsen / Vapriikin kuva-arkisto
|
![]() |
Sateinen ilta pääkaupungissa Syksyistä sadesäätä Helsingissä lokakuussa 1960. Auton takana näkyy Mannerheimintie ja Wulffin kulma.
|
![]() |
Saunaan ja uimaan Juhannussauna järven rannalla on supisuomalainen perinne. Saunan vaikutuksista löytyy tietoja mm. Suomen Saunaseuran sivuilta. Mikko Niemen ja Heikki Remeksen video savusaunan lämmityksestä YouTubessa. LÖYLYÄ SAUNAJUTUILLE - Keskustelukortit saunaillan suunnittelua ja saunamuistojen herättelyä varten
Vaatteiden alla useimmilla ihmisillä on ruumis.
|
![]() |
Syksyn ensimmäinen koulupäivä Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40. Sananlaskuja Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
|
![]() |
Talo Etelä-Karjalassa 50-luvulla Harjulan tilan rakennus Rautjärven Laikossa 50-luvulla. Etualalla vasemmalla kaivo. Kuva CC BY-NC-ND 4.0 V Oksanen, Lappeenrannan museon kuva-arkisto, Etelä-Karjalan nuorisoseurojen negatiivikokoelma
|
![]() |
Tarkkailija
Sanonta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Tie peltojen halki |
![]() |
Traktori pellolla Traktorissa kylvökone ja siementankki Taustalla kuivaussiilo (viljasiilo)
|
![]() |
Työläisten asuinrakennus Rakennus Amurin työläismuseon asuinrakennuksesta.
|