Kuvalista

Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema
Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka.
Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa.
Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli.

Sitaatti
Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa.

Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko.
Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi
ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi.

Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa.
Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa.
Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli,
joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin.

Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset,
itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia.
Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.
Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä,
joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa.

Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlaskuja
Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.  (pitkään ja hartaasti)
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif

Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua.

Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla.

Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän.

Laulu Matalan torpan balladi    Laulun sanat

Päivän laskiessa

Muistatteko, kuinka muinoin lasna
Talvihämyn tullen ikkunassa
Istuttihin kanssa siskojen
Syvään tuumien ja tutkien?

Muistatteko, kuinka metsän rantaan
Päivä vaipui niinkuin aalto santaan,
Jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen,
Kultakuplat aallon kultaisen'?

Muistatteko, kuinka kamalasti
Silloin rusko päivän haudan rasti,
Pilvet paloi, hehkui hattarat,
Tulta hyrskyi taivaan rantamat?

Näytti kuin ois ollut meri siellä,
Tulitulva, joka maata niellä
Tahtoi – kas se tänne vyöryvi! –
Kas, jo tuolla kuusi leimahti! –

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kuinka hiljaa kuiskittihin vain
Äänin värjyvin ja huohottain'?

Ilmi kuiskittihin kammot rinnan,
Aavistukset alta lammen pinnan,
Unten harmaat pohja-usmat nuo,
Joita nostaa Manan suuri suo.

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kunnes äiti armas valon toi
Hämärään ja mieliin levon loi?

                  - Eino Leino 1897

Kuva © Sastamala Visual Oy

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua).

Sananlasku
- Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.
- Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_7.tif

Katunäkymä Tiutiselta, Kymistä. Saarella oli teollisuuslaitosten ympärille syntynyt tiivis työväen puutaloalue, josta suurin osa tuhoutui jatkosodassa.

Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 4:n sisäpiha.

Pihalla polkupyöriä ja polkuautoja.

Lohja 1955

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11023AxxA

Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta.

Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.

Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa.

Äänikuva ja video vesimyllystä (1min 35sek).

Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla.
(Tämä kuva ei  ole Kuusamosta)

Sananlasku
Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

Lapsus
Tutkijalautakunta kaipaa vielä lisää tsunamikokemuksia.
                          - Otsikko Hämeen Sanomissa

Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja.
Kymi, Kymenlaakso, 1955

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44
luvussa 12. Koti ja asuminen.

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo    1955
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11018A

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078