Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

	Aitta Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona. Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa. Kuukin se kurkisti aitan takaa, kun tulin sinua tapaamaan, Suuta sä suikkasit, korvaani kuiskasit: ”Omasi olen minä ainiaan.” (laulusta Jos sais kerran reissullansa) Amalian aittaan se aurinko paistaa Kuva © Sastamala Visual Oy
	Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla Kuva © Sastamala Visual Oy
	Enso-Gutzeitin toimitalo Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka. Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa. Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif
	Helsingin olympiastadion Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34 luvussa 11. Olympialaiset. Kuva © Urheilumuseo
	Helsingin Tuomiokirkko Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa. Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko. Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi. Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa. Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa. Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli, joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin. Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset, itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia. Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko. Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä, joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa. Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840). Sananlaskuja Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. (pitkään ja hartaasti) Rahalla saa vaikka kirkossa tapella. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif
	Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa Violankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961. Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_7.tif
	Hirsitalo Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua. Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla. Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän. Laulu Matalan torpan balladi Laulun sanat Päivän laskiessa Muistatteko, kuinka muinoin lasna Talvihämyn tullen ikkunassa Istuttihin kanssa siskojen Syvään tuumien ja tutkien? Muistatteko, kuinka metsän rantaan Päivä vaipui niinkuin aalto santaan, Jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen, Kultakuplat aallon kultaisen'? Muistatteko, kuinka kamalasti Silloin rusko päivän haudan rasti, Pilvet paloi, hehkui hattarat, Tulta hyrskyi taivaan rantamat? Näytti kuin ois ollut meri siellä, Tulitulva, joka maata niellä Tahtoi – kas se tänne vyöryvi! – Kas, jo tuolla kuusi leimahti! – Muistatteko, kuinka toisihimme Silloin siskoset me painausimme, Kuinka hiljaa kuiskittihin vain Äänin värjyvin ja huohottain'? Ilmi kuiskittihin kammot rinnan, Aavistukset alta lammen pinnan, Unten harmaat pohja-usmat nuo, Joita nostaa Manan suuri suo. Muistatteko, kuinka toisihimme Silloin siskoset me painausimme, Kunnes äiti armas valon toi Hämärään ja mieliin levon loi? - Eino Leino 1897 Kuva © Sastamala Visual Oy
	Hotelli-ravintola Carlton Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953. Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif
	Jäinen haka ladon ovessa Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video haan takomisesta sepän pajassa. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Kaisaniemen rantaa Helsingissä Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Kaivolla Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua). Sananlaskuja - Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. - Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_7.tif
	Kallion kirkko Helsingissä Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen Kallion kirkko rakennettiin Helsinkiin 1908-1912. Se kuuluu rakennusperintörekisteriin kuten 498 muuta kirkkoa. Lars Sonck (1870-1956) oli kirkkoherran poika ja hän on suunnitellut myös Turun Mikaelinkirkon, Tampereen Johanneksen kirkon (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Mikael Agricolan kirkon Helsingissä ja Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa. Lisäksi Kultaranta ja Sibeliusten Ainola ovat hänen käsialaansa. Suomalainen sananlasku: Ei ole kiire kirkkoon, kun pappi on paitasillaan ja lukkarilla on lusikka suussa. Laajasalon kirkonkellojen ääntä 34sek. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.3.1953. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1860_1.tif
	Katunäkymä Kymenlaaksossa 1920 -1945 Katunäkymä Tiutiselta, Kymistä. Saarella oli teollisuuslaitosten ympärille syntynyt tiivis työväen puutaloalue, josta suurin osa tuhoutui jatkosodassa.
	Kerrostalo 1950-luvulla Rakennusliike Hakan rakentama asunto-osakeyhtiö Puistotie 8. Kotka 1955 Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11015D
	Kerrostalon pihaa 1950-luvulla Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 4:n sisäpiha. Pihalla polkupyöriä ja polkuautoja. Lohja 1955 Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11023AxxA
	Kirkon rappusilla Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon. Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Kokoon kerätty rysä ja saalislato Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta. Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.
	Koski ja mylly Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa. Äänikuva ja video vesimyllystä (1min 35sek). Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla. (Tämä kuva ei ole Kuusamosta) Sananlasku: Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
	Koski ja mylly Äänimaisema (valitse vaihtoehdoista: Waterfall)
	Kotimökin ikkuna
	Kunnallisia vuokra-asuntotaloja 50-luvulla Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja. Kymi, Kymenlaakso, 1955 Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44 luvussa 12. Koti ja asuminen. Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo 1955 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11018A
	Kypsää viljaa Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde. - Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin? - Kuolleeksi.
	Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla. Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.
	Mökki
	Näyttelijä Tauno Palo Näyttelijä Tauno Palo poseeraa työpaikkansa Kansallisteatterin edustalla talvella 1959. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Omenapuu kukassa Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika. Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta. Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset. Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).
	Pihamiljöötä maaseutukaupungissa Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu. Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera. Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset. Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos. Vaahteralajeja on useita kymmeniä. Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea. Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.
	Postikortti: Helsingin suurkirkko Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta. Keskustelun aiheita Muistatko millaisia vanhat postikortit olivat? Onko sinulla tallessa vanhoja postikortteja? Kerro niiden herättämistä muistoista! Mikä saamasi kortti on ollut sinulle erityisen mieluinen? Mistä postikortteja sai ostaa? Teitkö itse postikortteja? Lähetitkö ennen paljon kortteja? Mitä kirjoitit ja kenelle lähetit kortteja? Onko sinulla nykyisin tapana lähettää kortteja? Millaisia ja kenelle niitä lähetät? Millaisen postikortin itse haluaisit saada? Tultiinko ennen kutsumatta kylään? Vai ilmoitettiinko kylään tulosta etukäteen postikortilla? Viipyivätkö kaukaa tuleet vieraat kauan? Mitä vieraille tarjottiin?
	Purkukuntoinen puutalo Helsingissä Kuvassa vuonna 1955 asumiskelvottamana purettavaksi määrätty puutalo Iso Roobertinkatu 20-22:ssa Helsingissä. Rakennuksen liikkeissä on loppuunmyyntejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko seisoo Sastamalassa, Rautaveden rannalla. Se on myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko ja rakennettu 1500-luvulla. Kirkko on tullut kuuluisaksi paikkakunnan talkoohengestä. Kirkon katto korjattiin ja paanutettiin talkoilla 1995–1997. Kolme viikkoa katon valmistumisjuhlan jälkeen tuhopoltto hävitti sekä uuden katon että 1700-luvulta peräisin olleen sisustuksen. Vain kivi- ja tiilirakenteet säilyivät. Ensimmäisiin paanutalkoisiin osallistunut keikyäläinen Aarne Järä (s. 1911) sanoi savuavilla raunioilla 21.9.1997 "Me tehrään se uurestaan". 86-vuotias Järä oli kantava voima, innostaja ja eräs ahkerimmista talkoolaisista. Uusia paanuja veistettiin kirveellä reilut 36.000, lattia ja katto höylättiin käsin, samoin penkit ja alttari. Vammalasta kotoisin oleva kirjailija Mauri Kunnas teki syksyllä 1997 Koiramäen joulukirkko -kirjan, jota myytiin 55 000 kappaletta. Se tuotti jälleenrakennuskassaan 185 000 euroa. Kunnas oli myös jäsenenä eri alojen asiantuntijoista kootussa kirkon sisätilatyöryhmässä. Yksi Pyhän Olavin kirkon ainutlaatuisen tarinan ihmeistä oli talkoolaisten asenne tuhopolttajaan: "Kaikki on anteeksi annettu. Eihän kirkkoa voi katkeruudella ja vihalla rakentaa." Nyt kirkossa on Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksia, joita niitäkin saavutaan katsomaan kaukaa. Suomalainen sananlasku: Kirkkomaa se on isänmaa.
	Rakennustyömaalla Helsingi Pihlajamäkeä rakennusvaiheessa. Pihlamäestä rakennettiin 7000 asukkaan näköalakaupunki. Kaupunginosaa rakensivat yhteystyössä rakennusliikkeet Sato ja Haka. Kuvassa insinööri Lasse Sarjolahti tarkastuskäynnillä työmaalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Rintamamiestalo Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 38 luvussa 12. Koti ja asuminen. Kuva © Miia Hinnerichsen / Vapriikin kuva-arkisto
	Sateinen ilta pääkaupungissa Syksyistä sadesäätä Helsingissä lokakuussa 1960. Auton takana näkyy Mannerheimintie ja Wulffin kulma. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Saunaan ja uimaan Juhannussauna järven rannalla on supisuomalainen perinne. Saunan vaikutuksista löytyy tietoja mm. Suomen Saunaseuran sivuilta. Mikko Niemen ja Heikki Remeksen video savusaunan lämmityksestä YouTubessa. LÖYLYÄ SAUNAJUTUILLE - Keskustelukortit saunaillan suunnittelua ja saunamuistojen herättelyä varten Vaatteiden alla useimmilla ihmisillä on ruumis. Sitä ei vain aina ajattele. - Toni 5 v.
	Syksyn ensimmäinen koulupäivä Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40. Sananlaskuja - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Talo Etelä-Karjalassa 50-luvulla Harjulan tilan rakennus Rautjärven Laikossa 50-luvulla. Rautjärven Laikko sijaitsee Etelä-Karjalassa. Talo on rakennettu vuonna 1949. Talossa toimi huonekalumyymälän sivuliike Vuoksen Huonekalukauppa. Tilan kokonaispinta-ala oli 2 000m2. Perheeseen kuului 2 naista, 2 miestä ja 4 poikaa. Etualalla vasemmalla kaivo. Kuva CC BY-NC-ND 4.0 V Oksanen, Lappeenrannan museon kuva-arkisto, Etelä-Karjalan nuorisoseurojen negatiivikokoelma 1950-luvun rakennusinventointi, inventaarionro KUVKVV600:3578, Finna
	Tarkkailija Sanonta Kotini on linnani. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Tie peltojen halki
	Traktori pellolla Traktorissa kylvökone ja siementankki Taustalla kuivaussiilo (viljasiilo)
	Työläisten asuinrakennus Rakennus Amurin työläismuseon asuinrakennuksesta.