Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
"Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki" "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki" "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki"

 

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

 

Auringon kultaa hangella Auringon kultaa hangella Auringon kultaa hangella

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Auringonlasku Auringonlasku Auringonlasku

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Auringonpaistetta ladulla Auringonpaistetta ladulla Auringonpaistetta ladulla

 

Kuva CC0 Pixabay

Aurinko laskee ja pakkanen kiristyy Aurinko laskee ja pakkanen kiristyy Aurinko laskee ja pakkanen kiristyy

 

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

 

Aurinko nousee Lapissa Aurinko nousee Lapissa Aurinko nousee Lapissa

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Haihtumissumua Haihtumissumua Haihtumissumua

Haihtumissumua syntyy, kun lämmin vesi haihtuu kylmään ilmaan.

Merisavuksi kutsutaan sitä haihtumissumua joka syntyy, kun ilman lämpötila on vähintään -15 asteista
ja se virtaa juuri ja juuri sulan meren yläpuolelle. 

Keskitalvella Suomen rannikolla voi havaita jään reunamilla merisavua.

Kuva CC0 Pixabay Zanna-76

 

Hiihtäjät

Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo.
Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä.

Loimaan Perinnesuksi on suksimuseo,
johon on kerätty esimerkkejä lumella
ja jäällä liikkumiseen käytetyistä välineistä ja varusteista. 

Ennen käytettiin puusuksia,
jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin.

Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi.

Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys,
joka estää sauvan uppoamisen lumeen.
Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta.

Sananlasku
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Iltateen aika Iltateen aika Iltateen aika

 

Kuva CC0 Pixabay Alain Audet

 

Joulupukki

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja.
"Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia,
hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja.
Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä,
viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita.

Jos maalla jouluna lähdettiin kylään,
otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä.
Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska,
pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa.
Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia.
Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa.
 

Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää.
Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä,
joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min).
Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905.

Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin?              Joulu

Kasku
-
Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

 

Joutsenpariskunta Joutsenpariskunta Joutsenpariskunta

 

Kuva CC0 Pixabay Zanna-76

 

Jäinen haka ladon ovessa

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Jääpuikkoja

Nykyään on melko harvinaista nähdä jääpuikkoja roikkumassa
talojen räystäistä muulloin kuin kevätauringon sulattassa lunta katolta.
Ennen talot eivät olleet niin tiiviitä vaan lämpöä karkasi hirsien välistä
ja jääpuikot olivat pakkasella yleisiä.
Lapset ovat aina taitelleet puikkoja irti,
imeskelleet niitä, käyttäneet niitä miekkoina ja lumilinnojen koristeina.

Sanonta
Lämpö menee harakoille.

Arvoitus
Mikä talvella syntyy, kesällä kuolee ja juuret ylöspäin kasvaa?    (Jääpuikko)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Jääpuikkoja Jääpuikkoja Jääpuikkoja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Jääpuikkoja katon reunalla Jääpuikkoja katon reunalla Jääpuikkoja katon reunalla

Jääpuikkoja syntyy räystäille, kun lumi sulaa vedeksi ja jäätyy uudelleen ennen kuin tipahtaa maahan.
Talvipakkasilla näkyvät jääpuikot paljastavat, että talon eristeet vuotavat ja lämpöä karkaa harakoille.
Keväällä aurinko sulattaa lunta ja synnyttää jääpuikkoja.
Monet ovat lapsena imeskelleet jääpuikkoja.
Katolta ja sadevesikouruista irtoaa kuitenkin linnunkakkaa ja muuta likaa,
jonka vuoksi katolta roikkuvia jääpuikkoja kannattaa vain katsella.

Avantouinti on harrastuksena yleistynyt. Se tekee hyvää verenkierrolle ja mielialalle.

Ennen sähkön yleistymistä järven jäästä sahattiin palasia, jotka säilytettiin sahanpurujen suojassa.
Näin jää säilyi sulamatta kesähelteilläkin.
Jääpalasia kaivettiin esiin tarpeen mukaan, ja niitä käytettiin mm. maidon jäähdyttämiseen maatiloilla.

Ensimmäiset jääkaapit olivat sähköttömiä jäälohkarekaappeja.
Niissä oli lokero, johon lisättiin jääpaloja muutaman päivän välein
ja sulamisvedet tyhjennettiin.

  • Oletko koskaan käynyt avannossa?
  • Oletko harrastanut luistelua?
  • Onko sinulla nastakenkiä tai piikillisiä kävelysauvoja?

Laulu Rati, riti, ralla

LUONTO-kuvapakan kuva nro 49

Kuva CC0 Pixabay Couleus

 

Jääpuikkoja räystäällä Jääpuikkoja räystäällä Jääpuikkoja räystäällä

 

Kuva CC0 Pixabay Gabriel Greuter

 

Kaamos ja kuutamo Kaamos ja kuutamo Kaamos ja kuutamo

 

Kuva © Sirpa Pursiainen

 

Kalakauppaa torilla

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.  
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

 

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

 

Ketun jäljet hangella

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ketun jäljet hangessa

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

 

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
   - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
      alakansakoulun laulusta

 

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kissat hangella

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen.
Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja.
Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanonta
Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja
tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti.
Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.


Ole aina iloisella päällä,
niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

                           - yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kontion talvinen makuuhuone Kontion talvinen makuuhuone Kontion talvinen makuuhuone

 

Kuva CC0 Pixabay Ivabalk

 

Koski ei jäädy koskaan

Kuva © Studio-86

 

Kuka kulki tästä? Kuka kulki tästä? Kuka kulki tästä?

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Kukkula keskellä metsää Kukkula keskellä metsää Kukkula keskellä metsää

 

Kuva CC0 Pixabay Artem da pictures