Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä, kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa. Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961. Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980. Kasku Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi puhelimeen: - Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä? - En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni. Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja, tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin, älykänny, palvelunumero, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif
		Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955. Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys. Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta. Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon. Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho, jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa. Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan. Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956 ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin. Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958 aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset. Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla. Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa, joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia. 1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset. Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta. Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia, Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 20.5.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-2947_9.tif
		Hiustenkuivaaja Hiustenkuivaajassa oli ennen puinen kädensija. Kampaaja saattoi jättää tällaisen käsikuivaajan isomman "luurankokuivaajan" avuksi puhaltamaan putkistosta ilmaa asiakkaan hiuksiin. AEG-merkkisiä hiustenkuivaajia ja muuta elektroniikkaa valmistetaan edelleen. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Huutokaupassa Perinteiset huutokaupat käytiin ennen näin: Meklari nosti kaupattavan esineen korkealle ja pyysi tarjouksia. Tässä kuvassa voimamies Veikko Salo nostaa huutokaupassa Kotajärvellä kesäkuussa 1979 vanhan separaattorin korkealle - mutta ei saanut yhtään huutoa. Monet meklarit ovat olleet erityisen hyviä suustaan ja huutokaupat vetivät paljon väkeä paikalle. Nykyään monet huutokaupat käydään netissä. Sananlasku Rehellisyys maan perii. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kotajärvi
		Imuri Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 46 kappaleessa 13. Kodin tavarat ja siisteys. Kuva © Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto
		Jouluaattona 1957 Margit Jästerberg (1900-1985) ja Valter Jästerberg (1892-1981) istumassa pöydän ääressä kotonaan Helsingissä Huopalahden asemarakennuksessa (Kylätie 25) jouluaattona 1957. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä joulukuusissa 50-luvulla. 30-luvulta alkaen niitä oli ollut saatavissa, mutta ne olivat pitkään ylellisyystuotteita, joihin oli varaa vain erittäin rikkailla ihmisillä. Kasku - Mikä on suurempi kuin joulukuusi? - Jouluseitsemän. CC BY 4.0, Teo Jästerberg 24.12.1957, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
		Joulukuusen ja radion äärellä Kivistön perheen joulunviettoa 1940-luvulla. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 3.1.1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
		Jääkaappi Kylmämuseossa jääkaapin historiaa
		Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla. Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää. Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia. Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne. Kelluvat munat kannattaa heittää pois, sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa. Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa. Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut. Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä, kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan. Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Keitetty pyörii nopeammin. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Murskaa kuoret ennen kompostiin laittoa. Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin, kun luultiin niiden kolesterolin nostavan syöjän kolesterolia, mutta nykytutkimusten mukaan käykin päinvastoin. Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ne sisältävät runsaasti aminohappoja, antioksidantteja ja terveellisiä rasvoja. Kananmunissa on koliinia, joka auttaa aivoja pysymään kunnossa. Koliinin puute voi aiheuttaa rasvamaksaa ja kakkostyypin diabetesta. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus - Kumpi tulee ensin, muna vai kana? - Kana, sillä se on aakkosissa ennen munaa. Arvoitus Valkoinen maja, keskusta täynnä kultaa, talo ilman ovea. Mikä se on? (Kananmuna) Sananlasku - Älä laita kaikkia munia samaan koriin! - Parraton suutelu on kuin suolaton muna. - On turvallista kaakattaa vasta, kun muna on munittu. - Rakkaus ja kananmunat ovat parhaita tuoreina. - Parempi kananmuna tänään kuin kana huomenna. - Lyötpä sitten kiven kananmunaa vasten tai kananmunan kiveä vasten, lopputulos on aivan sama. - Suudelma ilman viiksiä on kuin kananmuna ilman suolaa. Uskomus Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät. Kuva © Emilia Nieminen
		Kauko Käyhkö Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö studiossa mikrofonin äärellä. Käyhkö esiintyi radiossa mm. Helismaan hupailuissa ja Metsäradiossa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 20.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_3.tif
		Kissa ja somen treffiosasto Kuva CC0 Pixabay
		Kotisuihku Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena. Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen. Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana. Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle. Johtoletkun pää upotettiin astiaan ja suihkurengas asetettiin olkapäille. Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Kotisuihkun letkut Kuvassa on kotisuihkun letkut ajalta, jolloin vesi kannettiin kaivolta. Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena. Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen. Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana. Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle esimerkiksi kaapin päälle tai puun oksalle. Johtoletkun pää upotettiin sankoon ja suihkurengas asetettiin olkapäille. Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan. Vahvikkeessa on myös letkupakkauksen kansikuva, josta näkyy, kuinka suihkua käytettiin. Kuva CC0 Outi Mäki
		Kouluradion nauhoitus 1956 Kouluradion ohjelman äänitys käynnissä. Alkuperäinen kuvateksti Kuluttajain lehdessä 1956: "Tässä siirtyvät 'Kuningas Patamobiuksen' moninaiset seikailut ääninauhalle - ne, jotka ovat sattuneet kuuntelemaan Kouluradiota, tietävät, että seikkailun henkilöt ovat kaikki vedeneläviä. Heistä näemme vasemmalta mateen (Oiva Sala), itsensä rapu Patamobiuksen (Holger Salin), särjen (Hillevi Lagerstam) ja salakan (Sirkka Hirvonen)." (Kuluttajain lehti 18/1956, s. 8) Kouluradiolähetykset alkoivat jo vuonna 1934. Niissä kuultiin esimerkiksi raittiusviikon ohjelmaa, kuulokuvia apostoli Pietarin elämänvaiheista ja kielitunteja. Kouluikäiset lapset kuuntelivat radiosta myös kuunnelmia Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista. Pienemmille lapsille oli radiossa Markus-sedän eli Markus Raution lastenohjelma nimeltä Lastentunti. Rautio teki ohjelmaa peräti 30 vuotta (1926-56). Ohjelmassa vastattiin lasten lähettämiin kirjeisiin, esitettiin satunäytelmiä ja soitettiin lasten omaa ohjelmaa. Rautio vieraili monilla paikkakunnilla ja jututti paikallisia lapsia. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11116H
		Laatikkokameralla kuvaamista Suomenkielen professori, akateemikko Pertti Virtaranta (1918 - 1997) kädessään vanha laatikkokamera. Nykyään on olemassa digikameroita, web-kameroita, riistakameroita, videokameroita, valvontakameroita, lämpökameroita, taskukameroita, piilokameroita ja kelikameroita. Kamera voi olla silmälaseissa, rannekellossa, vyössä, otsalla, kypärässä, kännykässä ja täppärissä eli tabletissa. Suomessa on paljon web-kameroita, joiden kuvaa voi seurata netissä, esim. monen kaupungin keskustassa ja laskettelurinteissä. Virtuaalikirkot lähettävät jumalanpalveluksia ja konsertteja eri puolilta Suomea. Kelikameroita voi etsiä paikkakunnittain. Googlaa: web-kamera + paikkakunta tai aihe. Kasku Savolaisakka meni valokuvaajalle. Kuvaaja kysyi: - Otetaanko rintakuva? - Saeshan tuo piäkii olla mukana, tuumasi akka. Aforismi Onnistuja on hän, joka pitää kiinni vanhasta niin kauan kuin se on hyvää ja tarttuu kiinni uuteen heti, kun se on parempaa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Peltinen tyhjiöpakkaus eli vakuumipakkaus Avaruusteollisuus keksi 50-luvulla tyhjiö- eli vakuumipakkaukset. Tyhjiöpakkauksesta imetään ilma ennen kannen sulkemista. Silloin ylimääräinen happi poistuu pakkauksen sisältä. Näin kahvirasva ei pilaannu. Onnellinen oli se, jolla oli tuttavia Amerikassa. Hän sai käteensä tyhjiöpakattua kahvia ennen muita. Maxwell Housen purkki löytyi usein Amerikan paketeista. Paulig otti ensimmäisenä käyttöön ilmatiiviin peltipurkin ja SOK seurasi. SOK kutsui pakkausmenetelmää nimellä AAA eli Aito Amerikkalainen Aromipaahtomenetelmä. Tiedätkö, miten tyhjiöpakkaus avattiin? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Polkupyörän lamppu ja dynamo Polkupyörän valo oli erityisen tärkeä silloin, kun katuja ja teitä ei valaistu. Vielä 50-luvulla pyöräilijät kiinnittivät pyöriin taskulamppuja. Pyörän lamppuja ja dynamoita valmistava Solifer aloitti toimintansa vuonna 1954. Sen ensimmäinen tuote oli dynamo, joka muutti polkupyörän renkaan liikkeen sähköksi, jopa pyörää taluttaessa. Solifer olikin maailmankuulu siitä, että jo kävelyvauhdissa lamppu valaisi hyvin. Kuvassa vasemmalla on karbidilamppu 30-luvulta. Sen polttoaineena käytettiin sammuttamattomasta kalkista ja hiilestä tehtyä, sepelin näköistä kalsiumkarbidia. Käytön aikana lampussa paloi pieni liekki. Lain mukaan polkupyörässä on käytettävä valoja hämärässä ja pimeässä. Valojen puuttumisesta saattaa saada sakkoja. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 49. Kuva © Kirsi Alastalo
		Sputnik Syksyllä 1957 Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen maailman ensimmäisen satelliitin eli tekokuun. Sen nimi oli Sputnik. Sananlasku Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vie vain enemmän aikaa. Sitaatti vuodelta 1895 Ilmaa raskaammat lentävät koneet ovat mahdottomia. - Lordi Kelvin Sitaatti vuodelta 1863 USA laukaisee ensimmäisenä kulkuvälineen Kuuhun. Ensimmäisen kuuraketin miehistöön kuuluu kolme henkeä. Ensimmäinen kuuraketti käyttää jarruraketteja ja miehistön paluu tapahtuu Tyyneen valtameren. - Jules Verne kirjassaan Matka kuuhun Kasku Amerikkalainen kehui savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, johon savolainen totesi: - Minäpä oon muannu auringossa. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 24 luvussa 7. Sputnik Kuva CC0 Wikimedia Commons
		Sähkökäyttöinen mankeli Sähkökäyttöinen Peko-mankeli on kuvattu Helsinkiläisen kerrostalon alakerrassa, jossa se on ollut talon valmistumisesta saakka. Mankelin paino saatiin täyttämällä laatikko 400 – 500 kg:lla kiviä. Tiilikivet eivät sopineet painoksi, koska ne imevät kosteutta ja olisivat turmelleet mankelipöydän. Käynnistys- ja pysäytysvipu näkyy mankelin yläosassa sinisen laatikon kyljessä. Pyykit kiedottiin tukkien ympärille, joita kuvassa näkyy viisi kappaletta. Tukki vapautettiin vetämällä punaiseksi maalatusta metallisesta nupista. Kuva © Kirsi Alastalo
		Sähkövatkain Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 46 kappaleessa 13. Kodin tavarat ja siisteys. Kuva © Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto
		Televisio Poika katsomassa TV:tä 1950-luvulla. Ensimmäiset lähetykset olivat kaikki suoria. Yksi 1950- ja 1960-lukujen keskeinen radion ja television viihdepersoona oli Niilo Tarvajärvi. Hänen ohjelmiaan Palapeli- ja Tervetuloa aamukahville seurattiin ahkerasti. Laatikkoleikki-osuudessa kilpailija sai valita rahatukun tai suuren laatikon sisältämän yllätyslahjan. Tarvajärvi järjesti myös keräyksen, jolla hankittiin poliisiautoja. Seitsemässä viikossa koottiin hamsteritarrojen myynnillä varat 58 autoon. Ylen Elävä arkisto: Arkiston helmiä. Arkiston aarteita: Tarva muistelee (28 min video) Kasku - Haluaisin ostaa puolikkaan televisioluvan, sanoi asiakas. - Miten niin puolikkaan? Ei sellaisia ole myynnissä, vastasi myyjä. - Mutta kun toinen silmäni on sokea. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11121F
		Vanhojen kahvimyllyjen viimeinen sukupolvi Nämä erikoiset kahvimyllyt ovat 50–60-luvulta. Käsikäyttöinen keltainen mylly on muovia. Vaalea ja punakantinen on tehty puusta. Sähkökäyttöisen myllyn runko on metallista. 60-luvun jälkeen kahvin jauhaminen kotona väheni, joten kahvimyllyjä ei enää hankittu. Moni on säilyttänyt vanhan kahvimyllyn. Nykyään kahvin harrastajat ostavat pieniä käsi- ja sähkökäyttöisiä myllyjä. Kun jauhaa kahvinsa itse, saa tuoretta kahvia ja kahvin tuoksu on voimakkaampi. Kahvihetkessä on erityinen tunnelma, kun sitä valmistelee itse alusta alkaen. Onko sinulla vanha kahvimylly tallella? Millainen? Millaisessa tilanteessa jauhoit kahvia viimeksi? Haluaisitko jauhaa kahvia nykyään itse? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.