Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Hirvi kaadettu Suomen metsissä asustaa yli 80 000 hirveä. Hirvi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Koivun ja männyn lisäksi se syö mielellään pihlajaa, pajuja, haapaa ja katajaa. Vuosittain Suomessa sattuu yli tuhat hirvikolaria. Hirven metsästysaika on syyskuun viimeisestä viikonlopusta joulukuun puoliväliin. Hirven kaataminen edellyttää metsästyskorttia, hirviseurueen jäsenyyttä, aseenkantolupaa ja hirven kaatolupaa. Hirven liha on vähärasvaista ja terveellistä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kaneliomenapuu Omena -lajikkeita on kymmeniä. Tässä muutamia Suomessa kasvavia. Kesälajikkeita: Huvitus, Maikki, Pirja, Valkea kuulas, Gallen, Lepaan meloni, Lohjan Kirkas ja Mustialan Valkea Syyslajikkeita: Keltakaneli ja Punakaneli, Make, Melba, Pekka, Silva ja Viikari. Talvilajikkeita: Antonovka, Aroma, Lepaan Liereä, Lobo ja Åkero Pilariomenapuu mahtuu pieneen tilaan. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena. Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. THL:n ylläpitämästä Finelistä löytyy omenan sisältämät ravintoaineet. Marttojen omenaruokareseptejä. Sananlaskuja Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Yksi mätä omena pilaa koko korin. Ei omena kauas puusta putoa. Minkämoinen puu, semmoset oksat. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Karpalo Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia. Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa. THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia, josta löytyy marjojen sisältämät aineet. Kuva CC0 Pixabay
		Mustikka Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita. Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset). Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa. Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin, silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan). Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja. Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä. Mustikka sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja. Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa. Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen. Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin. Sananlasku Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Mustikkasatoa Mustikoita kannattaa syödä raakana, mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia, puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta. Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä. Marjoja kannattaa kuivata talven varalle. Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa THL:n ylläpitämästä Finelistä. Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita. "Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu." Lapsen suusta Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa. - Pertti 5 v. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Pastilleja Sulo-pastillia "suuta ja kurkkua varten" valmisti oululainen makeistehdas Oy Merijal Ab. Tehtaan perusti Oulujoen rantaan apteekkari Jalander vuonna 1915. Aluksi tehdas valmisti lähinnä pula-ajan tuotteita, mutta erilaiset makeiset tulivat valikoimiin jo varhaisessa vaiheessa. 1930-luvulla Jalander kehitti Leipzigin yliopistossa tervapastillin. Leijona-pastilli tuli myyntiin 1934. Nimensä se sai Jalanderin Helsingissä ja Oulussa sijainneista Leijona-apteekeista. Nissen´s rintakaramelleja valmisti Karl Fazer. Fazerin tehtaan ensimmäisiä karamellilajeja olivat Keisarisekoitus, Iris- ja Kiss-Kiss-karamellit (Kis-Kis on tavaramerkki). Suuri osa tehtaan työntekijöistä oli venäläisiä. Makeisten vienti aloitettiin 1800-luvun lopussa. Tuotteita myytiin useimmissa Euroopan maissa. Lingua–mentholpastilleja myytiin metallisrasiassa. Ylen Elävässä arkistossa: Vierailu Fazerilaan 1966 (video 13 min) ja Hellaksen herkkuja – Vierailu karkkitehtaassa 1960 (video 10 min). Karamellisanastoa: kirkkokaramelli, nekku, Filmitähti-purukumit, salmiakki, tikkunekku, nalle-karkki, Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Puolukka Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi. Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua, A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja. Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja. Sen marja on niin hapan, että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia viileässä ilman säilöntäaineitakin. Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan muutaman litran puolukoita koululle. THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia, josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet. Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus. Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta. MARJAMÄMMI Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria. Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin) ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Purotaimen ja järvitaimen kypsymässä nuotiolla On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia. Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella. Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen. Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a. Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia. Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä. Sanonta Kateus vie kalatkin vedestä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Suppilovahvero Suppilovahvero on erinomainen ruokasieni, joka ei kaipaa esikäsittelyä. Sitä voi kuivata ja pakastaa. Valitettavasti suppilovahvero muistuttaa suippumyrkkyseitikkiä, joka on myrkyllinen. On siis tiedettävä, mitä kerää. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta löytää tietoa ruokasienten keräämisestä, käsittelystä, myrkkyjen välttämisestä ym. Sienten tunnistamisessa auttaa Luontoportin kuvat ja kuvaukset. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Tyrnipensas Tyrni on Satakunnan maakuntakukka. Tyrni on piikkinen pensas, joka tuottaa erittäin C-vitamiinipitoisia oranssin värisiä marjoja. Lehdet sopivat teeksi ja niissäkin on paljon C-vitamiinia. Kosmetiikka- ja lääketeollisuus pystyy hyödyntämään tyrniä. Pensas kestää hyvin kuivuuttaa ja tulvia. Sitra on julkaissut Yhteenvedon tieteellisestä näytöstä koskien tyrnin, lakan, mustaherukan ja variksenmarjan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia. Kuva © Sastamala Visual Oy