Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Aamulla rajuilman jälkeen Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman
		Aamuvarhaisella soutamaan Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman
		Auringonottajia rannalla Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211516, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1968.
		Aurinko nousee, kala syö ja mieli lepää Kuva CC0 Pixabay
		Kaisaniemen rantaa Helsingissä Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta. Uskomus Juhannuksen aikainen sade on pitkällinen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12470_2.tif
		Kalastaja tauolla Arvoitus Kannettava väsyy, mutta ei kantaja. (Vastaus: vene ja soutaja) Sananlasku Vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua. Rauha Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin? Mitä on tämä hiljaisuus? Mitä tietävi rauha mun sydämessäin, tää suuri ja outo ja uus? Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut. Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat ja toivot ja tou’ot muut. Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk’ on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. - Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua Rannalla Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt. Tulisit aivan hiljaa tulisit juuri nyt – - Saima Harmaja 17.3.1930 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kalastusta Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille, jonka mökki sijaitsi saaressa: - Tänä kesänä et souda metriäkään! Kesän jälkeen lääkäri kyseli, kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu. - En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli. Sananlasku Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat. Tyynet vedet ovat syvimmät. Arvoitus Koko kesän tanssii ja leikkii, talveksi muotonsa peittää. Mikä se on? (Järvi) Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kirjailija Aale Tynni Runoilija Aale Tynni-Pirhonen (1913-1997) kesäpäivän paisteessa Espoon Westendissä meren rannalla. Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen. Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948. Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943, Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957, Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987, Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954, Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956. Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta. Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960 kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa. Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif
		Kirkkoveneellä soutu Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon. Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja. Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla. Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu. Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti: Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta. Sananlasku Ei vara venettä kaada. Kuva © Studio-86
		Kotirantaan palaajat Kuva CC0 Pixabay
		Leppoisa iltasoutelu Kuva CC0 Pixabay Walter Bieck
		Menisikö uimaan vai soutelemaan? Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman
		Purjevene auringon sillalla Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoa köysien avulla ja kääntelemällä köliä. Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit. Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille. Tykkäätkö katsella veneiden lipumista pitkin järven pintaa? Oletko ollut purjeveneen kyydissä? Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta soutaa & Merimieslaulu & Suomen salossa & Kaunis olet synnyinmaa LUONTO-kuvapakan kuva numero 44 Kuva © Sirpa Pursiainen
		Puuveneen tervaus Eri tervalaatujen kuivumisaika vaihtelee. Hyvälaatuinen aito hautaterva saattaa kuivua istumiskelpoiseksi parissa kolmessa päivässä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Auringonvalo ja kevättuulet kuivattavat juuri tervatun veneen. Pellavaöljyllä jatkettu terva kuivuu hyvällä ilmalla viikossa. Sateisilla ilmoilla aikaa tarvitaan paljon enemmän. Jos jättää tervaamisen keväällä liian myöhään, se ei ehdi kuivua varjoisissa paikoissa riittävästi ja silloin ei veneeseen kannata juhlavaatteilla kiivetä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Tärkeää on hangata tervaa veneen joka koloon. Silloin se suojaa tehokkaasti laholta. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Tervan valuminen ei haittaa mitään, sillä ylijäämä imeytyy puuhun. Pienet valumat sulautuvat pintaan nopeasti. Vain lämmin terva imeytyy. Liian kylmänä sivelty ei kuivu koko kesänä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Terva on veneen pinnassa käytännöllinen, sillä se korjaa itse pikkuvauriot sulaessaan auringon lämmössä. Se imeytyy myös kolhujen reunoilta paljastuneeseen puuhun. Vaatetuksen suhteen tämä aiheuttaa vähän varovaisuutta. Pehmennyt terva tartuu myös kankaaseen. Sananlasku - Liikkuu kuin täi tervassa. - Menee kuin terva kuivaan puuhun. - Jos mitä teet, tee tervan kanssa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video tervan polttamisesta. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Suomalaiset puiset soutuveneet on perinteisesti tervattu. Myös laivat ja niiden köydet on käsitelty ennen tervalla. Tervan levitys on helppoa ja nopeaa. Lämmitetty terva imeytyy hyvin puun syihin. Tervan poltosta video Perinteet.fi -sivustolla. Terva on ollut monikäyttöinen aine ja myös tärkeä vientituote. Antiseptisena aineena sitä on käytetty sekä ihmisten että eläinten vaivoihin. Vaikka käyttö on harvinaistunut, sen tuoksu tulee vastaan monissa museoissa. 1800-luvuilla Suomessa rakennettiin paljon pärekattoisia rakennuksia ja terva antoi päreelle suojaa vettä ja säänvaihteluita vastaan. Myös kirkkojen paanukatot tervattiin (esimerkki). Tervattuina ne ovat säilyneet vuosisatojen ajan. Puusukset tervattiin kerran pari talvessa. Puusuksista Metsäradiossa (9 min haastattelu). Leijona-tervapastillin maku on monelle lapsuudesta tuttu. Tervashampoota käytetään hilseeseen ja tervasaippua helpottaa psoriasista joillakin potilailla. Tervan valmistuksen sivutuotteena männystä saadaan tärpättiä ja mäntyöljyä. Ihmisen tervaamista ja höyhenien päälle heittoa on käytetty kauan, kauan sitten häpeärangaistuksena ja idea on jäänyt elämään puhekieleen. Vieläkin suuttumusta aiheuttanut henkilö uhataan kastaa tervaan ja pyöritellä höyhenissä. EU halusi kieltää tervan käytön biosididirektiivin perusteella, kunnes selvisi, että terva toimii eri tavalla kuin kemialliset puunkyllästeet. Käyttöä on lupa jatkaa. Terva on ympäristöystävällinen puunsuoja-aine, sillä tervatun puun voi polttaa. Nykyään tervaa käytetään myös kosmetiikassa, saunatuotteissa sekä terva-aromeina. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Puuveneen tervaus Lämmitettäessä tervaa avotulella, nuotion savujen sekaan nousee kattilan pinnasta huuruja, joiden syttymistä tulee varoa. Huuru syttyy hyvin herkästi. Ei savua ilman tulta. - suomalainen sananlasku Kuva © Sastamala Visual Oy
		Päivän soutelut suoritettu Kuva © Liisa Lagerstam
		Rannalla Aamu Aamun kirkkaus on niinkuin laulu. Itse taivas lepää järvessä. Liikkumatta, autuaina pilvet uneksivat ilman äärillä. Kaislat välkkyy kastepisaroista, metsä hymyy läpi kyynelten. Kaukaa, helisten ja värähdellen rastaan huilu jumalallinen. - Saima Harmaja 10.6.1931 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Rantamaisema Kuva © Sirpa Pursiainen
		Soutelijat järvellä Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä. Ei ihme, että souteleminen on monelle tuttua ja mieluista. Soutu on myös olympialaji. Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin. Nykyään lasikuitu on yleinen materiaali. Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä. Jos ei pääse järven rantaan, paljaita jalkoja voi kauniina kesäpäivänä uittaa vadissa ulkona. Jos vadin pohjalle laittaa kerroksen hienoa hiekkaa ja laittaa silmät kiinni, voi tavoittaa mielikuvia rannalla olosta. Tykkäätkö soutelemisesta? Osaatko sekä soutaa että huovata? Nautitko uimisesta tai sukeltelusta? Laulu Kukkuu, kukkuu kaukana kukkuu & Souda, souda sinisorsa & Mummin luona & Onnelliset & Pappa lupas talon laittaa LUONTO-kuvapakan kuva numero 36 Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz