Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kaisaniemen rantaa Helsingissä

Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Kalastaja tauolla

 

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja.  (vene ja soutaja)

 

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.

Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua

 

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –

- Saima Harmaja 17.3.1930

 

Kalastusta

 

Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille,
jonka mökki sijaitsi saaressa:
- Tänä kesänä et souda metriäkään!
Kesän jälkeen lääkäri kyseli,
kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu.
- En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli.                                                                                          

 

Sananlaskuja
Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat.
Tyynet vedet ovat syvimmät.

 

Kirjailija Aale Tynni
Runoilija Aale Tynni-Pirhonen (1913-1997) kesäpäivän paisteessa
Espoon Westendissä meren rannalla.
 
Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen.
Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948.
Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943,
Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957,
Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987,
Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954,
Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956.
 
Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta.
Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960
kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa.
 
Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif

 

Kirkkoveneellä soutu

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

 

Puuveneen tervaus

Eri tervalaatujen kuivumisaika vaihtelee.
Hyvälaatuinen aito hautaterva saattaa kuivua istumiskelpoiseksi parissa kolmessa päivässä.
 

Puuveneen tervaus

Auringonvalo ja kevättuulet kuivattavat juuri tervatun veneen. Pellavaöljyllä jatkettu terva kuivuu hyvällä ilmalla viikossa.
Sateisilla ilmoilla aikaa tarvitaan paljon enemmän.
Jos jättää tervaamisen keväällä liian myöhään, se ei ehdi kuivua varjoisissa paikoissa riittävästi ja silloin ei veneeseen kannata juhlavaatteilla kiivetä.

 

Puuveneen tervaus

Tärkeää on hangata tervaa veneen joka koloon. Silloin se suojaa tehokkaasti laholta.

 

Puuveneen tervaus

Tervan valuminen ei haittaa mitään, sillä ylijäämä imeytyy puuhun.

Pienet valumat sulautuvat pintaan nopeasti.

Vain lämmin terva imeytyy. Liian kylmänä sivelty ei kuivu koko kesänä.

 

Puuveneen tervaus

Terva on veneen pinnassa käytännöllinen, sillä se korjaa itse pikkuvauriot sulaessaan auringon lämmössä.
Se imeytyy myös kolhujen reunoilta paljastuneeseen puuhun. Vaatetuksen suhteen tämä aiheuttaa vähän varovaisuutta. Pehmennyt terva tartuu myös kankaaseen.

Sananlaskuja
- Liikkuu kuin täi tervassa.
- Menee kuin terva kuivaan puuhun.
- Jos mitä teet, tee tervan kanssa.

 

Puuveneen tervaus

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video tervan polttamisesta. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Puuveneen tervaus

Suomalaiset puiset soutuveneet on perinteisesti tervattu. Myös laivat ja niiden köydet on käsitelty ennen tervalla.

Tervan levitys on helppoa ja nopeaa. Lämmitetty terva imeytyy hyvin puun syihin.

Tervan poltosta video Perinteet.fi -sivustolla.

Terva on ollut monikäyttöinen aine ja myös tärkeä vientituote.
Antiseptisena aineena sitä on käytetty sekä ihmisten että eläinten vaivoihin.
Vaikka käyttö on harvinaistunut, sen tuoksu tulee vastaan monissa museoissa.

1800-luvuilla Suomessa rakennettiin paljon pärekattoisia rakennuksia ja terva antoi päreelle suojaa vettä ja säänvaihteluita vastaan.  
Myös kirkkojen paanukatot tervattiin (esimerkki). Tervattuina ne ovat säilyneet vuosisatojen ajan.

Puusukset tervattiin kerran pari talvessa. Puusuksista Metsäradiossa (9 min haastattelu).

Leijona-tervapastillin maku on monelle lapsuudesta tuttu.

Tervashampoota käytetään hilseeseen ja tervasaippua helpottaa psoriasista joillakin potilailla.

Tervan valmistuksen sivutuotteena männystä saadaan tärpättiä ja mäntyöljyä. 

Ihmisen tervaamista ja höyhenien päälle heittoa on käytetty kauan, kauan sitten häpeärangaistuksena ja idea on jäänyt elämään puhekieleen. Vieläkin suuttumusta aiheuttanut henkilö uhataan kastaa tervaan ja pyöritellä höyhenissä.

EU halusi kieltää tervan käytön biosididirektiivin perusteella, kunnes selvisi, että terva toimii eri tavalla kuin kemialliset puunkyllästeet. Käyttöä on lupa jatkaa.

Terva on ympäristöystävällinen puunsuoja-aine, sillä tervatun puun voi polttaa.
Nykyään tervaa käytetään myös kosmetiikassa, saunatuotteissa sekä terva-aromeina.

 

Puuveneen tervaus

Lämmitettäessä tervaa avotulella, nuotion savujen sekaan nousee kattilan pinnasta huuruja, joiden syttymistä tulee varoa. Huuru syttyy hyvin herkästi.

Ei savua ilman tulta.
- suomalainen sananlasku

 

Rannalla

 

Aamu

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen.

- Saima Harmaja 10.6.1931

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suomalainen järvimaisema

Puuveneet käsitellään yleensä tervalla.

Kuivuneen ja vuotavan puuveneen saa usein korjattua tiiviiksi liottamalla sitä järvessä muutaman päivän, jolloin laudat turpoavat ja pienet raot menevät umpeen.

Vahvikkeessa on muutama kuva veneen tervauksesta.

Arvoitus: Kannettava väsyy, mutta ei kantaja?    Vene ja soutaja

 

Kankaalle

Siveltimen vedot vedän.
Maalaan mieleisimmän retken.
Valmiin taulun edessä
vietän useammankin hetken.

Ymmärrän voimia vaipuneita,
tulen sinua tielle vastaan.
En sure päiviä painuneita,
vaan kuuntelen laulua rastaan.

- Hellevi Estama

 

Tervan kuumennus

Jähmeä terva lämmitetään levitystä varten. Kuvassa kynsitulet on sytytetty. Lämmittäminen tehdään hellävaraisesti pohjaanpalamista varoen ja rauhallisesti sekoittaen.

Avotulen kanssa pitää olla tarkkana varsinkin, jos ympäristössä on kuivaa heinää.

Palamaan syttynyt terva sammutetaan kannella tukahduttamalla.

 

Tervattu puuvene
Tytöt ruuhella soutelemassa

Ruuhi voi olla tasapohjainen puinen lautavene tai puunrungosta koverrettu palkomainen vene.

Ruuhet ovat ihmisen vanhimpia vesikulkuneuvoja ja niitä on tehty kaikkialla maapallolla. Niitä valmistetaan edelleenkin monilla maailman syrjäisillä seuduilla.

 

Västäräkki

Västäräkki (Motacilla alba) on Pirkanmaan maakuntalintu.

 

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy