Kuvalista
![]() |
![]() |
Aamulla rajuilman jälkeen
Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman
|
![]() |
![]() |
Aamuvarhaisella soutamaan
Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman
|
![]() |
![]() |
Auringonottajia rannalla Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
![]() |
![]() |
Aurinko nousee, kala syö ja mieli lepää
Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kaisaniemen rantaa Helsingissä Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Uskomus Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958.
|
![]() |
![]() |
Kalastaja tauolla
Arvoitus Sananlasku
Rauha Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin? Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin, - Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua
Rannalla Ihanat vaaleat pilvet Aaltojen hyväilyistä - Saima Harmaja 17.3.1930 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kalastusta
Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille,
Sananlasku Arvoitus Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kirjailija Aale Tynni Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen. Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948. Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943, Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957, Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987, Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954, Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956. Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta. Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960 kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa. Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Kirkkoveneellä soutu Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon. Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja. Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti: Sananlasku Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kotirantaan palaajat
Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Leppoisa iltasoutelu
Kuva CC0 Pixabay Walter Bieck
|
![]() |
![]() |
Menisikö uimaan vai soutelemaan?
Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman
|
![]() |
![]() |
Purjevene auringon sillalla Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoa Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit. Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille.
Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta soutaa LUONTO-kuvapakan kuva numero 44 Kuva © Sirpa Pursiainen
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video tervan polttamisesta. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Suomalaiset puiset soutuveneet on perinteisesti tervattu. Tervan levitys on helppoa ja nopeaa. Tervan poltosta video Perinteet.fi -sivustolla. Terva on ollut monikäyttöinen aine ja myös tärkeä vientituote. 1800-luvuilla Suomessa rakennettiin paljon pärekattoisia rakennuksia Puusukset tervattiin kerran pari talvessa. Leijona-tervapastillin maku on monelle lapsuudesta tuttu. Tervashampoota käytetään hilseeseen ja tervasaippua helpottaa psoriasista joillakin potilailla. Tervan valmistuksen sivutuotteena männystä saadaan tärpättiä ja mäntyöljyä. Ihmisen tervaamista ja höyhenien päälle heittoa on käytetty kauan, kauan sitten EU halusi kieltää tervan käytön biosididirektiivin perusteella, kunnes selvisi, Terva on ympäristöystävällinen puunsuoja-aine, sillä tervatun puun voi polttaa. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Lämmitettäessä tervaa avotulella, nuotion savujen sekaan nousee kattilan pinnasta huuruja, Ei savua ilman tulta. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Eri tervalaatujen kuivumisaika vaihtelee. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Auringonvalo ja kevättuulet kuivattavat juuri tervatun veneen. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Tärkeää on hangata tervaa veneen joka koloon. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Tervan valuminen ei haittaa mitään, Pienet valumat sulautuvat pintaan nopeasti. Vain lämmin terva imeytyy. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Puuveneen tervaus Terva on veneen pinnassa käytännöllinen, sillä se korjaa itse pikkuvauriot sulaessaan auringon lämmössä. Sananlasku Kuva © Sastamala Visual Oy
|
|
|
Päivän soutelut suoritettu
Kuva © Liisa Lagerstam
|
![]() |
![]() |
Rannalla
Aamu Aamun kirkkaus on niinkuin laulu. Kaislat välkkyy kastepisaroista, metsä hymyy läpi kyynelten. - Saima Harmaja 10.6.1931 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Rantamaisema
Kuva © Sirpa Pursiainen
|
![]() |
![]() |
Soutelijat järvellä Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä. Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin. Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä. Jos ei pääse järven rantaan, paljaita jalkoja voi kauniina kesäpäivänä uittaa vadissa ulkona.
Laulu Kukkuu, kukkuu kaukana kukkuu & Souda, souda sinisorsa LUONTO-kuvapakan kuva numero 36 Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz
|