Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Aamulla rajuilman jälkeen Aamulla rajuilman jälkeen Aamulla rajuilman jälkeen

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Aamuvarhaisella soutamaan Aamuvarhaisella soutamaan Aamuvarhaisella soutamaan

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Auringonottajia rannalla Auringonottajia rannalla Auringonottajia rannalla

Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella
Uuninsuun rannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211516, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1968.

 

Aurinko nousee, kala syö ja mieli lepää Aurinko nousee, kala syö ja mieli lepää Aurinko nousee, kala syö ja mieli lepää

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Kaisaniemen rantaa Helsingissä

Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958.
Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta.

Uskomus
Juhannuksen aikainen sade on pitkällinen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12470_2.tif

 

Kalastaja tauolla

 

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja.  (Vastaus: vene ja soutaja)

Sananlasku
Vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua.

 

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.

Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua

 

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –

- Saima Harmaja 17.3.1930

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kalastusta

 

Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille,
jonka mökki sijaitsi saaressa:
- Tänä kesänä et souda metriäkään!
Kesän jälkeen lääkäri kyseli,
kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu.
- En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli.                                                                                          

 

Sananlasku
Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat.
Tyynet vedet ovat syvimmät.

Arvoitus
Koko kesän tanssii ja leikkii, talveksi muotonsa peittää. Mikä se on?   (Järvi)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kirjailija Aale Tynni
Runoilija Aale Tynni-Pirhonen (1913-1997) kesäpäivän paisteessa
Espoon Westendissä meren rannalla.
 
Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen.
Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948.
Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943,
Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957,
Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987,
Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954,
Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956.
 
Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta.
Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960
kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa.
 
Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif

 

Kirkkoveneellä soutu

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

Sananlasku
Ei vara venettä kaada.

Kuva © Studio-86

 

Kotirantaan palaajat Kotirantaan palaajat Kotirantaan palaajat

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Leppoisa iltasoutelu Leppoisa iltasoutelu Leppoisa iltasoutelu

 

Kuva CC0 Pixabay Walter Bieck

 

Menisikö uimaan vai soutelemaan? Menisikö uimaan vai soutelemaan? Menisikö uimaan vai soutelemaan?

 

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Purjevene auringon sillalla Purjevene auringon sillalla Purjevene auringon sillalla

Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoa
köysien avulla ja kääntelemällä köliä.

Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit.

Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille.

  • Tykkäätkö katsella veneiden lipumista pitkin järven pintaa?
  • Oletko ollut purjeveneen kyydissä?

Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta soutaa
& Merimieslaulu & Suomen salossa & Kaunis olet synnyinmaa

LUONTO-kuvapakan kuva numero 44

Kuva © Sirpa Pursiainen

 

Puuveneen tervaus

Eri tervalaatujen kuivumisaika vaihtelee.
Hyvälaatuinen aito hautaterva saattaa kuivua istumiskelpoiseksi parissa kolmessa päivässä.
 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Auringonvalo ja kevättuulet kuivattavat juuri tervatun veneen.
Pellavaöljyllä jatkettu terva kuivuu hyvällä ilmalla viikossa.
Sateisilla ilmoilla aikaa tarvitaan paljon enemmän.
Jos jättää tervaamisen keväällä liian myöhään,
se ei ehdi kuivua varjoisissa paikoissa riittävästi
ja silloin ei veneeseen kannata juhlavaatteilla kiivetä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Tärkeää on hangata tervaa veneen joka koloon.
Silloin se suojaa tehokkaasti laholta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Tervan valuminen ei haittaa mitään,
sillä ylijäämä imeytyy puuhun.

Pienet valumat sulautuvat pintaan nopeasti.

Vain lämmin terva imeytyy.
Liian kylmänä sivelty ei kuivu koko kesänä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Terva on veneen pinnassa käytännöllinen, sillä se korjaa itse pikkuvauriot sulaessaan auringon lämmössä.
Se imeytyy myös kolhujen reunoilta paljastuneeseen puuhun. Vaatetuksen suhteen tämä aiheuttaa vähän varovaisuutta. Pehmennyt terva tartuu myös kankaaseen.

Sananlasku
- Liikkuu kuin täi tervassa.
- Menee kuin terva kuivaan puuhun.
- Jos mitä teet, tee tervan kanssa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video tervan polttamisesta. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Suomalaiset puiset soutuveneet on perinteisesti tervattu.
Myös laivat ja niiden köydet on käsitelty ennen tervalla.

Tervan levitys on helppoa ja nopeaa.
Lämmitetty terva imeytyy hyvin puun syihin.

Tervan poltosta video Perinteet.fi -sivustolla.

Terva on ollut monikäyttöinen aine ja myös tärkeä vientituote.
Antiseptisena aineena sitä on käytetty sekä ihmisten että eläinten vaivoihin.
Vaikka käyttö on harvinaistunut, sen tuoksu tulee vastaan monissa museoissa.

1800-luvuilla Suomessa rakennettiin paljon pärekattoisia rakennuksia
ja terva antoi päreelle suojaa vettä ja säänvaihteluita vastaan.  
Myös kirkkojen paanukatot tervattiin (esimerkki).
Tervattuina ne ovat säilyneet vuosisatojen ajan.

Puusukset tervattiin kerran pari talvessa.
Puusuksista Metsäradiossa (9 min haastattelu).

Leijona-tervapastillin maku on monelle lapsuudesta tuttu.

Tervashampoota käytetään hilseeseen ja tervasaippua helpottaa psoriasista joillakin potilailla.

Tervan valmistuksen sivutuotteena männystä saadaan tärpättiä ja mäntyöljyä. 

Ihmisen tervaamista ja höyhenien päälle heittoa on käytetty kauan, kauan sitten
häpeärangaistuksena ja idea on jäänyt elämään puhekieleen.
Vieläkin suuttumusta aiheuttanut henkilö uhataan kastaa tervaan ja pyöritellä höyhenissä.

EU halusi kieltää tervan käytön biosididirektiivin perusteella, kunnes selvisi,
että terva toimii eri tavalla kuin kemialliset puunkyllästeet. Käyttöä on lupa jatkaa.

Terva on ympäristöystävällinen puunsuoja-aine, sillä tervatun puun voi polttaa.
Nykyään tervaa käytetään myös kosmetiikassa, saunatuotteissa sekä terva-aromeina.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puuveneen tervaus

Lämmitettäessä tervaa avotulella, nuotion savujen sekaan nousee kattilan pinnasta huuruja,
joiden syttymistä tulee varoa. Huuru syttyy hyvin herkästi.

Ei savua ilman tulta.
- suomalainen sananlasku

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Päivän soutelut suoritettu Päivän soutelut suoritettu Päivän soutelut suoritettu


 

Kuva © Liisa Lagerstam

 

Rannalla Rannalla Rannalla

 

Aamu

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen.

- Saima Harmaja 10.6.1931

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Rantamaisema Rantamaisema Rantamaisema

 

Kuva © Sirpa Pursiainen

 

Soutelijat järvellä Soutelijat järvellä Soutelijat järvellä

Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä.
Ei ihme, että souteleminen on monelle tuttua ja mieluista.
Soutu on myös olympialaji.

Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin.
Nykyään lasikuitu on yleinen materiaali.

Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä.

Jos ei pääse järven rantaan, paljaita jalkoja voi kauniina kesäpäivänä uittaa vadissa ulkona.
Jos vadin pohjalle laittaa kerroksen hienoa hiekkaa ja laittaa silmät kiinni,
voi tavoittaa mielikuvia rannalla olosta.

  • Tykkäätkö soutelemisesta?
  • Osaatko sekä soutaa että huovata?
  • Nautitko uimisesta tai sukeltelusta?

Laulu Kukkuu, kukkuu kaukana kukkuu & Souda, souda sinisorsa
& Mummin luona & Onnelliset & Pappa lupas talon laittaa

LUONTO-kuvapakan kuva numero 36

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz