Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Auringonottoa meren rannalla Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.
		Helsinkiläisiä vedenneitoja Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.
		Helsinkiläislapsia kadunkulmassa Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla. Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä. Taustalla näkyy kerrostalon kivijalassa keskeneräinen Elannon myymälä. Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N93974, Finna
		Hymypoika ja Hymytyttö 1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi. Aforismi Elannon saat siitä, mitä ansaitset, mutta elämän saat siitä, mitä annat. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki
		Hämeen korpien kauhu tiensä päässä Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä. Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif
		Kirkon rappusilla Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon. Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24426_1.tif
		Lapset hiekkakakkuja leipomassa Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja. Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif
		Lapset juhannuksena kukkaseppeleet päässä Kuva © Sastamala Visual Oy
		Lapset kokoavat kukkaseppeleitä Lapset kokoavat kukkaseppeleitä 50-luvulla Helsingissä Olympiakylän kerrostalon pihalla Koskelantie 40. Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93960
		Lapset leikkipuistossa Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960. Poika vetää kärryissä pikkuveljiään. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif
		Lapset lumikinoksissa Arvoitus - Mitä lumiukko haistaa? - Porkkanan tuoksun Kuva © Sastamala Visual Oy
		Lapset mukana peltotöissä Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski, jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö. Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta. © Sastamala Visual Oy
		Lauttasaaren uimarannalla Helsingin Lauttasaaren uimaranta oli toiselta nimeltään Kasinon ranta. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kasku Jenkki kehui savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, johon savolainen: - Minäpä oon muannu auringossa. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N2228, Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo, 1923.
		Naruhyppelyä Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979
		Partioleirin pystytys Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi
		Pikkupoikien vaatemuotia 1951 Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella Helsingissä Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43 kulmauksessa vuonna 1951. CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA
		Pikkupojat ongella Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä. Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.
		Pojat rannalla Kuva © Sastamala Visual Oy
		Polttolasipuuhia Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen". Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan. Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan. Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla, syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni. Sitä kutsuttiin pirunviuluksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif
		Postikortti Sanonta Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella! Sanonta Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa. Mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä kiinnostuneempi mies on hänestä. - Agatha Christie
		Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
		Postikortti: Onnittelemme Syntymä- ja nimipäivinä on lähetetty kortteja. Monet ovat kirjoittaneet omia onnittelurunoja. Lahjan kauniin ostaisimme, jospa vainen tietäisimme, mitä mielii neito tää, mi aina apuun ennättää. Mitään emme keksi, arvaa, miksi siis tyhmää päätä vaivaa. Tää päivä onneksi vaan olkoon, ja viisaammilta lahjat tulkoon!
		Postikortti: Sydämellinen onnittelu Vanhoista postikorteista kerää ja jakaa tietoja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry.
		Postikortti: Toivotan onnea Tavallisimpia postikortteja ovat onnittelu-, joulu- ja pääsiäiskortit sekä matkoilta lähetetyt tervehdykset. Postikortteihin on tallentunut paljon sukujen ja kansakuntien historiaa. Ne sopivat mainiosti muisteluhetkien materiaaliksi. Kun puhelinta ei ollut, yhteyttä pidettiin kirjein ja kortein. Näin vuoropuhelut jäivät talteen. Vielä 1950-luvulla oli paljon koteja, joissa ei ollut puhelinta. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset matkapuhelimet, mutta ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen kaupungeissa ja taajamissa oli puhelinkioskeja eli koppeja, joista soitettiin kolikoilla ja myöhemmin korteilla. Askartelua postikorteista Puolita vanhoja postikortteja ja käytä muistipelinä. Pistele korttien ympäri reiät 0,5-1cm välein, samalle etäisyydelle reunasta. Virkkaa puuvillalangalla kiinteitä silmukoita yksittäisen kortin tai kahden vastakkain asetetun kortin ympäri. Kiinnitä näin reunustetut kortit toisiinsa ommellen tai virkaten. Näin voi koota tilanjakajia, seinätauluja, rasioita, muistelukuutioita, joulukorttitelineitä ja korttikirjoja, jotka aukeavat haitarimaisesti tai perinteisen kirjan mukaisesti. Leikkaa kaarevilla viivoilla postikortti 4, 6 tai 8 palaan ja käytä palapelinä. Vaikeusasteita saa lisää, kun sekottaa kahden kuvan palaset keskenään ennen kokoamista.
		Purkutalon asukkaita Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä. On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi. Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin, että saisivat asua talossa talven yli. Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä. "Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja. "Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo. Sananlasku - Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif