Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Aamupäiväkahvi 1884 Kansallisgalleria
		Aatami ja Eeva 1897 Kansallisgalleria
		Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Albert Edelfelt (1854-1905) oli suosittu muotokuvamaalari. Hän maalasi paljon perheenjäseniään ja tuttaviaan, mutta sai lisäksi paljon tilauksia. Edelfelt maalasi tiedemiehiä, sivistyneistöä ja jopa valtionpäämiehiä. Tämä Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos on 1880-luvulla maalattu öljyväreillä puupohjalle. Teos on kooltaan 18,5 × 17,5 cm. Adolf von Becker (1831 – 1909) oli suomalainen taidemaalari ja aatelissäädyn valtiopäivämies. Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän oli tuomari. Von Becker oli Suomen ensimmäinen Pariisissa opiskellut taiteilija. Yksityiskoulussaan hän toimi monen taiteilijan - myös Edelfeltin - opettajana. Von Becker aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta opiskeli taidetta myöhemmin monessa maassa ja matkusteli paljon saaden vaikutteita monelta suunnalta. Magnus von Wrightin kuoltua von Becker sai paikan piirustuksenopettajana yliopiston piirustussalilla. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Helene Schjerfbeck, Elin Danielson, Helena Westermarck ja Akseli Gallen-Kallela. Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Elin Danielsonilta on säilynyt töitä, joissa näkyy selvästi von Beckerin vaikutusta: kauniita realistisia muotoja. Nuorempien polvien taiteilijoiden ja von Beckerin välillä oli kuitenkin erimielisyyksiä. Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston kokoamisessa 1889 riidat kärjistyivät niin, että näyttelyn avajaisissa syntyi nyrkkitappelu. Edelfelt ja Vallgren taistelivat von Beckeriä, Walter Runebergia ja Berndt Lindholmia vastaan. Von Becker oli ensimmäinen, joka teki ehdotuksen tekijänoikeuslaista. Von Beckerille myönnettiin Pietarin taideakatemian suuri kultamitali ja akateemikon arvo. Suomessa hän sai professorin arvonimen 1879. Kansallisgalleria
		Aino Albert Edelfeltin vesivärityö Kalevala kertoo Ainon surullisen kohtalon: hänet oli luvattu vanhalle Väinämöiselle puolisoksi. Hän ei suostu pakkoliittoon vaan hukuttautuu. Rannalla hän riisuutuu ja siirtyy vedenneitojen joukkoon. Kansallisgalleria
		Aino Sibelius Eero Järnefeltin vesivärityö vuodelta 1895 Koko 23,5 × 30 cm Kansallisgalleria
		Aino-taru, triptyykki Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne, jossa vanha Väinämöinen kosii nuorta Ainoa. Aino ei halua vaimoksi vanhalle miehelle vaan mieluummin hukuttautuu. Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi - ja yhä vain Väinämöinen häntä tavoittelee. Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary. Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat. Niissä on luettavissa lainaukset Kalevalan neljännestä ja viidennestä runosta, joissa Väinämöisen ja Ainon tarina kerrotaan. 1891 Kansallisgalleria
		Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg 1888 Kansallisgalleria
		Asetelma 1890 Kansallisgalleria
		Auringonlasku Öljyvärimaalaus Koko 27 × 19 cm Kansallisgalleria 1893
		Auringonlaskun jälkeen Öljyvärimaalaus Kooltaan 19,5 × 31,5 cm Kansallisgalleria 1887
		Auringonpaisteessa 1884 Kansallisgalleria
		Dalinin kevätlaulu 1883 Kansallisgalleria
		Demasquee 1888 Kansallisgalleria
		Eksynyt 1886 Kansallisgalleria
		Ellen Edelfelt 1876 Kansallisgalleria
		Elli Jäppinen lieden ääressä (harjoitelma) 1887 Kansallisgalleria
		Ensi opetus 1887-1889 Kansallisgalleria
		Ensilumi 1890-1915 Kansallisgalleria
		Erik Edelfelt lapsena 1898 Kansallisgalleria
		Eukko pärekoreineen 1882 Kansallisgalleria
		Fantasia 1895 Kansallisarkisto
		Gunnar Berndtsonin muotokuva Eero Järnefeltin guassi paperille 1892 - 1894 Koko 53 × 46 cm Kansallisgalleria Gunnar Berndtson (1854-1895) oli tarkkaa realismia ja naturalismia edustanut taidemaalari. Suomalaisen taidemaalari Albert Edelfeltin ympärille kerääntyi hänen Pariisissa oleskelunsa vuosina ryhmä nuoria taiteilijoita, yhtenä heistä Gunnar Berndtson. Berndtson omaksui Edelfeltin tyylin maalata muotokuva. Sitä kutsutaan salonkityyliksi. Berndtson pyrki töissään äärimmäiseen tarkkuuteen. Berndtson opetti 1890-luvulla yksityisakatemiassa, jossa opiskelivat mm. Väinö Blomstedt, Sigrid Granfelt, Beda Stjernschantz, Magnus Enckell ja Ellen Thesleff. Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Berndtson toimi opettajana vuosina 1890–1892. Berndtson kuoli jo 40 vuotiaana luultavasti joko Egyptistä tai Pariisin salongeista saatuun syfilikseen.
		Haavoittunut soturi hangella Tämän taulun Helene Schjerfbeck (1862-1946) on maalannut 17-vuotiaana. Historiamaalaus on siihen aikaan taiteenlajeista kaikkein arvostetuin ja Suomen historian kuvaukset kansakunnan identiteetin rakentamisen kannalta tärkeitä. Teoksen aihe liittyy Suomessa 1808-1809 käytyyn sotaan. Se on sama sota, jota JL Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa Tämä Suomen sotaan keskittyvä runokokoelma ilmestyi kahtena runosarjana. Ensimmäinen sarja ilmestyi vuonna 1848 ja toinen vuonna 1860. Vänrikki Stoolin tarinoita käytettiin paljon kouluissa ja sen runoja luettiin ulkoa. Schjerfbeckin maalaus kuvaa tilannetta, jossa sotajoukot vetäytyivät Suomen alueelta joulukuussa 1808. Suurin osa Suomen armeijasta oli tuhoutunut. Yksin jätetty asepukuinen sotilas nojaa koivuun ja joukot etääntyvät lumisella lakeudella. Vänrikki Stoolin tarinat alkaa Maamme-laululla, josta tuli Suomen kansallislaulu. Toisessa kokoelmassa on Porilaisten marssi, josta tuli puolustusvoimien tunnussävel. Sven Tuuva, Wibelius ja Lotta Svärd ovat tuon kirjan hahmoja. 1970-luvulla Heikki Kinnunen, Kalle Holmberg ja Esko Salminen tekivät vuonna 1975 radiolle oman tulkintansa Vänrikki Stoolista. Vänrikki Stoolin tarinat -kirja kokonaan Paavo Cajanderin suomentamana. 1880 Kansallisgalleria
		Hanna Estlander o.s. Lupander [taiteilijan serkku] soittaa pianoa 1879 - 1880 Kansallisgalleria
		Haravatyttö 1886 Kansallisgalleria