Kuvalista
![]() |
![]() |
Aamupäiväkahvi 1884 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Aatami ja Eeva 1897 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Albert Edelfelt (1854-1905) oli suosittu muotokuvamaalari. Edelfelt maalasi tiedemiehiä, sivistyneistöä ja jopa valtionpäämiehiä. Tämä Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos on 1880-luvulla maalattu öljyväreillä puupohjalle. Adolf von Becker (1831 – 1909) oli suomalainen taidemaalari ja aatelissäädyn valtiopäivämies. Von Becker oli Suomen ensimmäinen Pariisissa opiskellut taiteilija. Von Becker aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Magnus von Wrightin kuoltua von Becker sai paikan piirustuksenopettajana yliopiston piirustussalilla. Nuorempien polvien taiteilijoiden ja von Beckerin välillä oli kuitenkin erimielisyyksiä. Von Becker oli ensimmäinen, joka teki ehdotuksen tekijänoikeuslaista. Von Beckerille myönnettiin Pietarin taideakatemian suuri kultamitali ja akateemikon arvo.
|
![]() |
![]() |
Aino Albert Edelfeltin vesivärityö Kalevala kertoo Ainon surullisen kohtalon: Kansallisgalleria |
![]() |
![]() |
Aino Sibelius Eero Järnefeltin vesivärityö vuodelta 1895 Koko 23,5 × 30 cm
|
![]() |
![]() |
Aino-taru, triptyykki Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne, Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary. Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat. 1891 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg 1888 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Asetelma 1890 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Auringonlasku Öljyvärimaalaus Koko 27 × 19 cm Kansallisgalleria 1893
|
![]() |
![]() |
Auringonlaskun jälkeen Öljyvärimaalaus Kooltaan 19,5 × 31,5 cm Kansallisgalleria 1887
|
![]() |
![]() |
Auringonpaisteessa 1884 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Dalinin kevätlaulu 1883 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Demasquee 1888 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Eksynyt 1886 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Ellen Edelfelt 1876 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Elli Jäppinen lieden ääressä (harjoitelma) 1887 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Ensi opetus 1887-1889 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Ensilumi 1890-1915 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Erik Edelfelt lapsena 1898 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Eukko pärekoreineen 1882 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Fantasia 1895 Kansallisarkisto
|
![]() |
![]() |
Gunnar Berndtsonin muotokuva Eero Järnefeltin guassi paperille 1892 - 1894 Koko 53 × 46 cm Gunnar Berndtson (1854-1895) oli tarkkaa realismia ja naturalismia edustanut taidemaalari. Suomalaisen taidemaalari Albert Edelfeltin ympärille kerääntyi hänen Pariisissa oleskelunsa vuosina Berndtson opetti 1890-luvulla yksityisakatemiassa, jossa opiskelivat mm. Väinö Blomstedt, Berndtson kuoli jo 40 vuotiaana luultavasti joko Egyptistä tai Pariisin salongeista saatuun syfilikseen.
|
![]() |
![]() |
Haavoittunut soturi hangella Tämän taulun Helene Schjerfbeck (1862-1946) on maalannut 17-vuotiaana. Teoksen aihe liittyy Suomessa 1808-1809 käytyyn sotaan. Tämä Suomen sotaan keskittyvä runokokoelma ilmestyi kahtena runosarjana. Schjerfbeckin maalaus kuvaa tilannetta, jossa sotajoukot vetäytyivät Suomen alueelta joulukuussa 1808. Vänrikki Stoolin tarinat alkaa Maamme-laululla, josta tuli Suomen kansallislaulu. 1970-luvulla Heikki Kinnunen, Kalle Holmberg ja Esko Salminen tekivät vuonna 1975
Vänrikki Stoolin tarinat -kirja kokonaan Paavo Cajanderin suomentamana. 1880 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Hanna Estlander o.s. Lupander [taiteilijan serkku] soittaa pianoa 1879 - 1880 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Haravatyttö 1886 Kansallisgalleria
|
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- seuraava ›
- viimeinen »