Kuvalista

Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne,
jossa vanha Väinämöinen kosii nuorta Ainoa.
Aino ei halua vaimoksi vanhalle miehelle vaan mieluummin hukuttautuu.

Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi
- ja yhä vain Väinämöinen häntä tavoittelee.

Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary.

Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat.
Niissä on luettavissa lainaukset Kalevalan neljännestä ja viidennestä runosta,
joissa Väinämöisen ja Ainon tarina kerrotaan.

1891 Kansallisgalleria

Akseli Gallen-Kallela kuvasi tässä Kullervon kirous -taulussa
yhtä Kullervon traagisen elämän käännekohtaa.

Orpo Kullervo, jolla on yliluonnolliset voimat, on myyty orjaksi ja lähetetty paimeneksi.
Ilkeä emäntä on leiponut leivän sisään kiven sillä seurauksella,
että Kullervon käyttämä puukko katkeaa.
Juuri se ainoa esine, joka pojalla oli muistona isästään.

Kullervo raivostuu silmittömästi, ajaa paimentamansa karjan suohon
ja kokoaa uuden lauman susista, karhuista ja ilveksistä.

Seuraa koston kierre ja Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu.

1899 Kansallisgalleria

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) käytti tässä teoksessa Lemminkäisen äidin mallina omaa äitiään.

Teos kuvaa tilannetta, kun Lemminkäinen on yrittänyt tappaa Tuonelan joutsenen
ja saanutkin itse surmansa.

Lemminkäisen äiti on naarannut poikansa palaset joesta,
koonnut ne ja yrittää herää lastaan henkiin.

Mehiläinen tuo hänelle "elämän palsamia jumalten asunnoista".
Ihme tapahtuu: Lemminkäinen avaa silmänsä.

Kuvassa auringon säteet tunkeutuvat Tuonelan synkkyyteen.

Aino-taru-teoksen jälkeen Gallen-Kallela pelkisti Kalevala-aiheisia teoksiaan
ja käytti mm. laajoja tasaisia värikenttiä kuten tässä työssä.

Laulu Lemminkäisen äiti

1897 Kansallisgalleria

1893 Kansallisgalleria

1897 Kansallisgalleria