Kuvalista
![]() |
![]() |
Aino Albert Edelfeltin vesivärityö Kalevala kertoo Ainon surullisen kohtalon: Kansallisgalleria |
![]() |
![]() |
Aino-taru, triptyykki Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne, Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary. Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat. 1891 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Kullervo petokarjoineen Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) kuvasi tässä Kullervo petokarjoineen -teoksessa Kullervon kirous -taulussa orjaksi myyty orpo Kullervo oli ollut paimenessa Kullervo oli raivostunut silmittömästi, ajanut paimentamansa karjan suohon Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu. 1917 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela kuvasi tässä Kullervon kirous -taulussa Orpo Kullervo, jolla on yliluonnolliset voimat, on myyty orjaksi ja lähetetty paimeneksi. Kullervo raivostuu silmittömästi, ajaa paimentamansa karjan suohon Seuraa koston kierre ja Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu. 1899 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Kullervon sotaanlähtö 1901 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Lemminkäisen äiti Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) käytti tässä teoksessa Lemminkäisen äidin mallina omaa äitiään. Teos kuvaa tilannetta, kun Lemminkäinen on yrittänyt tappaa Tuonelan joutsenen Lemminkäisen äiti on naarannut poikansa palaset joesta, Mehiläinen tuo hänelle "elämän palsamia jumalten asunnoista". Kuvassa auringon säteet tunkeutuvat Tuonelan synkkyyteen. Aino-taru-teoksen jälkeen Gallen-Kallela pelkisti Kalevala-aiheisia teoksiaan Laulu Lemminkäisen äiti 1897 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Sammon ryöstö 1905 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Sammon taonta 1893 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Suuri hauki 1904 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Velisurmaaja 1897 Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Väinämöisen lähtö Kalevalan viimeisessä runossa tietäjä Väinämöinen antaa virheellisen tuomion, ja lähtee häpeän takia purjehtimaan pois Kalevan mailta. Hän jättää kanteleensa ja laulunsa Kalevan kansalle. Hallitsijaksi tulee neitseellisesti syntynyt poika. Tarinan on ajateltu kertovan kristinuskon saapumisesta. Akseli Gallen-Kallela maalasi tämän taulun vuosina 1893-1894. Kuva cc Kansallisgalleria
|
![]() |
![]() |
Väinämöisen venematka 1909 Kansallisgalleria
|