Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
A W Finchin muotokuva A W Finchin muotokuva A W Finchin muotokuva

1915 Kansallisgalleria

 

Aatami ja Eeva Aatami ja Eeva Aatami ja Eeva

1897 Kansallisgalleria

 

Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos

Albert Edelfelt (1854-1905) oli suosittu muotokuvamaalari.
Hän maalasi paljon perheenjäseniään ja tuttaviaan,
mutta sai lisäksi paljon tilauksia.

Edelfelt maalasi tiedemiehiä, sivistyneistöä ja jopa valtionpäämiehiä.

Tämä Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos on 1880-luvulla maalattu öljyväreillä puupohjalle.
Teos on kooltaan 18,5 × 17,5 cm.

Adolf von Becker (1831 – 1909) oli suomalainen taidemaalari ja aatelissäädyn valtiopäivämies.
Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän oli tuomari.

Von Becker oli Suomen ensimmäinen Pariisissa opiskellut taiteilija.
Yksityiskoulussaan hän toimi monen taiteilijan - myös Edelfeltin - opettajana.

Von Becker aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa,
mutta opiskeli taidetta myöhemmin monessa maassa
ja matkusteli paljon saaden vaikutteita monelta suunnalta.

Magnus von Wrightin kuoltua von Becker sai paikan piirustuksenopettajana yliopiston piirustussalilla.
Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Helene Schjerfbeck, Elin Danielson,
Helena Westermarck ja Akseli Gallen-Kallela.
Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Elin Danielsonilta on säilynyt töitä,
joissa näkyy selvästi von Beckerin vaikutusta: kauniita realistisia muotoja.

Nuorempien polvien taiteilijoiden ja von Beckerin välillä oli kuitenkin erimielisyyksiä.
Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston kokoamisessa 1889 riidat kärjistyivät niin,
että näyttelyn avajaisissa syntyi nyrkkitappelu.
Edelfelt ja Vallgren taistelivat von Beckeriä, Walter Runebergia ja Berndt Lindholmia vastaan.

Von Becker oli ensimmäinen, joka teki ehdotuksen tekijänoikeuslaista.

Von Beckerille myönnettiin Pietarin taideakatemian suuri kultamitali ja akateemikon arvo.
Suomessa hän sai professorin arvonimen 1879.

Kansallisgalleria

 

Albert Edelfelt kuolinvuoteellaan Albert Edelfelt kuolinvuoteellaan Albert Edelfelt kuolinvuoteellaan

Eero Järnefeltin lyijykynätyö vuodelta 1905

Kansallisgalleria

 

Auringonpaisteessa Auringonpaisteessa Auringonpaisteessa

1884 Kansallisgalleria

 

Einar Reuter III Einar Reuter III Einar Reuter III

1919 - 1920 Kansallisgalleria

 

Ensi opetus Ensi opetus Ensi opetus

1887-1889 Kansallisgalleria

 

Fantasia Fantasia Fantasia

1895 Kansallisarkisto

 

Getsemane Getsemane Getsemane

1902 Kansallisgalleria

 

Gunnar Berndtsonin muotokuva Gunnar Berndtsonin muotokuva Gunnar Berndtsonin muotokuva

Eero Järnefeltin guassi paperille 1892 - 1894

Koko 53 × 46 cm

Kansallisgalleria

Gunnar Berndtson (1854-1895) oli tarkkaa realismia ja naturalismia edustanut taidemaalari.

Suomalaisen taidemaalari Albert Edelfeltin ympärille kerääntyi hänen Pariisissa oleskelunsa vuosina
ryhmä nuoria taiteilijoita, yhtenä heistä Gunnar Berndtson.
Berndtson omaksui Edelfeltin tyylin maalata muotokuva.
Sitä kutsutaan salonkityyliksi. Berndtson pyrki töissään äärimmäiseen tarkkuuteen.

Berndtson opetti 1890-luvulla yksityisakatemiassa, jossa opiskelivat mm. Väinö Blomstedt,
Sigrid Granfelt, Beda Stjernschantz, Magnus Enckell ja Ellen Thesleff.
Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Berndtson toimi opettajana vuosina 1890–1892.

Berndtson kuoli jo 40 vuotiaana luultavasti joko Egyptistä tai Pariisin salongeista saatuun syfilikseen.

 

Haavoittunut soturi hangella Haavoittunut soturi hangella Haavoittunut soturi hangella

Tämän taulun Helene Schjerfbeck (1862-1946) on maalannut 17-vuotiaana.
Historiamaalaus on siihen aikaan taiteenlajeista kaikkein arvostetuin
ja Suomen historian kuvaukset kansakunnan identiteetin rakentamisen kannalta tärkeitä.

Teoksen aihe liittyy Suomessa 1808-1809 käytyyn sotaan.
Se on sama sota, jota JL Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa

Tämä Suomen sotaan keskittyvä runokokoelma ilmestyi kahtena runosarjana.
Ensimmäinen sarja ilmestyi vuonna 1848 ja toinen vuonna 1860.  
Vänrikki Stoolin tarinoita käytettiin paljon kouluissa ja sen runoja luettiin ulkoa.

Schjerfbeckin maalaus kuvaa tilannetta, jossa sotajoukot vetäytyivät Suomen alueelta joulukuussa 1808.
Suurin osa Suomen armeijasta oli tuhoutunut.
Yksin jätetty asepukuinen sotilas nojaa koivuun ja joukot etääntyvät lumisella lakeudella.

Vänrikki Stoolin tarinat alkaa Maamme-laululla, josta tuli Suomen kansallislaulu.
Toisessa kokoelmassa on Porilaisten marssi, josta tuli puolustusvoimien tunnussävel.
Sven Tuuva, Wibelius ja Lotta Svärd ovat tuon kirjan hahmoja.

1970-luvulla Heikki Kinnunen, Kalle Holmberg ja Esko Salminen tekivät vuonna 1975
radiolle oman tulkintansa Vänrikki Stoolista.

 

Vänrikki Stoolin tarinat -kirja kokonaan Paavo Cajanderin suomentamana.

1880 Kansallisgalleria

 

Harjun Paavo, Löyttymäki Harjun Paavo, Löyttymäki Harjun Paavo, Löyttymäki

1885 Kansallisgalleria

 

Henrik Adlercreutz, taiteilijan serkku Henrik Adlercreutz, taiteilijan serkku Henrik Adlercreutz, taiteilijan serkku

1879 - 1880 Kansallisgalleria

 

Herra Ahngerin muotokuva Herra Ahngerin muotokuva Herra Ahngerin muotokuva

Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1893

Kansallisgalleria

 

Ikkunan ääressä Ikkunan ääressä Ikkunan ääressä

1919 Kansalligalleria

 

Iltarauha Iltarauha Iltarauha

1890 Kansallisgalleria

 

Istuva, lapioonsa nojaava mies, luonnos Istuva, lapioonsa nojaava mies, luonnos Istuva, lapioonsa nojaava mies, luonnos

1877 - 1883 Kansallisgalleria

 

Isä lukee lapselle Isä lukee lapselle Isä lukee lapselle

Kansallisgalleria

 

Jalo Sihtolan muotokuvaluonnos Jalo Sihtolan muotokuvaluonnos Jalo Sihtolan muotokuvaluonnos

1928 Kansallisgalleria

 

Juhani Ahon muotokuva Juhani Ahon muotokuva Juhani Ahon muotokuva

Venny Soldan-Brofeldt oli naimisissa kirjailija Juhani Ahon (1861-1921, syntyjään Brofelt) kanssa.

Vuonna 1897 Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat talon nykyisen Järvenpään alueelta.
He olivat Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ensimmäiset asukkaat.
Myöhemmin siihen liittyivät Pekka Halonen, Johan Henrik Erkko, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius.

Samassa pihapiirissä perheen kanssa asui Vennyn sisko Tilly Soldan.
Aholla oli lapsia molempien siskosten kanssa:
Vennyn kanssa Heikki ja Antti, Tillyn kanssa Nils.
Läheiset suhteet paljastuivat tutuillekin ihmisille vasta,
kun Antti Aho vuonna 1951 julkaisi kirjailijaisänsä elämäkerran
- 30 vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka pystyi elättämään itsensä kirjoittamalla.

Juhani Ahosta Ylen Elävässä arkistossa

Juhani Ahon Seura ry

1891 Kansallisgalleria

 

Juhani Ahon muotokuva Juhani Ahon muotokuva Juhani Ahon muotokuva

Eero Järnefeltin pehmeäpohja grafiikkaa

Kansallisgalleria

 

Juhannusyö Juhannusyö Juhannusyö

1889 Kansallisgalleria

 

Kapakassa Kapakassa Kapakassa

Vesivärityö Eero Järnefeltin luonnosvihkosta todennäköisesti 1886-1888.

Kansallisgalleria

 

Karkotus paratiisista (kopio Masaccion mukaan) Karkotus paratiisista (kopio Masaccion mukaan) Karkotus paratiisista (kopio Masaccion mukaan)

1898 Kansallisgalleria

 

Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten

1903 Kansallisgalleria