Kirjallisuutta

Painettua ja digitaalista kirjallisuutta

Ahro, Katarina (2016): Oma piha, oma yhteisö – Yhteiskehittely ja Green Care -toiminta ikääntyneen osallisuutta tukemassa. Toiminnallinen opinnäyte Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomitutkinnossa. Työ toteutettiin osana Wilhelmiinan asumispalvelukeskuksen sisäpihaprojektia.

Anttila, Tainaliisa (2019): ”Pistit sit oikee tunteet pelii” kansi.Green carea kuvataideterapeuttisin menetelmin ikä-ihmisten palvelukodissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelman  Kuvataideterapian suuntautumisvaihtoehdossa.

Arktiset aromit ry: tietoa marjoista, sienistä ja yrteistä

Arvonen, S. (2014): Metsämieli — Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Metsähallituksen luontopalvelut ja Mielenterveysseura ovat tehneet yhteistyössä em. Arvosen kirjaan perustuvan oppaan, joka sisältää kahdeksan lyhyttä metsämieliharjoitusta ja neljä luontokävelyvideota. Videoita voit katsoa tilanteessa, jossa luonnosta nauttiminen ei muuten ole mahdollista.

Aschan, Tuulevi & Juhola, Jatta (toim. 2021): Ihmisen huoltokirja: hyvinvointia taiteesta, kulttuurista ja luonnosta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanke.

BirdLife Suomi ry: Viljelmien siipiveikot – neuvoja lintujen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Opas tavallisimmista peltoympäristössä esiintyvistä lintulajeista.

Blomberg, Outi & Muurinen, Heidi (2019): Luonto lähelle -opas luontokokemusten luomiseen muistisairaan kotona: kuvaus suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinnäytetyö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) geronomitutkinnossa. Työssä tuotettiin Kouvolan seudun Muisti ry:lle muistisairaille suunnattu sähköinen opas, jonka avulla voidaan luoda luontoelämyksiä muistisairaan kotiin. Opas on tulostettavissa työn sivuilta 53-69.kansi.

Diederichs, Gilles (2018): Kehräävä kissakirja. Iloa ja hyvinvointia kissaterapiasta. WSOY. Kirjan kannessa on painikkeet, joilla voi kuunnella Mestarikissan – rentoutuksen asiantuntijan – viittä erilaista kehräystapaa.

Forsman, Merja & SEY (2020): Kissa – Ihminen – Kissa -sanakirja

Hagman, Tiia (2015): MITÄ ON ALPAKKATERAPIA; Toimintaterapeutin näkökulma. Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnossa.

Hautamäki, Lotta; Ramadan, Farid & Vilhunen, Tuuli (2021): Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä. Kelan sarja Kuntoutusta kehittämässä 29 | 2021.

Harjula, Hanna-Maria & Yli-Eerola, Neija (2011): Vihreä hoiva osana iäkkäiden asumispalveluita. Opinnäytetyö JAMKn Kuntoutuksen ohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelmassa. GreenCare-menetelmien käytöstä Jyväskylän alueen asumispalveluyksiköissä.

Hirvonen, Johanna & Skyttä, Teija (toim. 2014): Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – Opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu. D Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.       96 sivua

Hyry, Liisa (2017): Senioripuutarha: Luontokokemuksia palvelukeskuksen pihapiirin asukkaille Torniossa. Opinnäytetyö sairaanhoitajan tutkinnossa, ylempi AMK, Lapin ammattikorkeakoulussa. Työssä kuvataan Suensaaren palvelukeskuksen pihapiirin käyttäjien toiveita pihan muuttamiseksi luontolähtöiseksi Senioripuutarhaksi ja esitetään puutarhaehdotelma toiveiden pohjalta.

Hämäläinen, Hanne; Nevalainen, Elina & Piiroinen, Aino-Kaisa (2015): Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Opinnäytetyö Karelia ammattikorkeakoulussa fysioterapian koulutusohjelmassa. (Muistin virrassa -ryhmätoimintaa Green Care -kuntoutusmenetelmään perustuen)

Hämäläinen, Tia (2019): Elvyttävät kuntoutusympäristöt. Sisätilojen suunnittelu biofilian keinoin. Sininauhaliitto. 21 sivua.kansi.

Ikäheimo, Kaija (2013): Karvaterapiaa: Eläinavusteinen työskentely Suomessa.

Kahilaniemi, Eeva (2016): Eläinavusteinen interventio -kirja ja TunneTassut -kortit. Voimatassu.
Kirja kertoo eläinavusteisesta interventiosta asiakkaan toiminnallisuuden tukemisesta koira-avusteisin menetelmin. TunneTassut -kortteja voi käyttää tunnekortteina ja muistipelinä.

Kahilaniemi, Eeva & Löf, Leena (2020): Green Care -menetelmäopas (24 sivua). Voimatassu Ky. Green Care menetelmien perusteita sekä käytännön harjoitteita. ”Jo pienetkin luonnon tarjoumat ja virikkeet tuovat ihmismielelle kokemuksen osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä vaikuttavat positiivisesti niin asiakkaan, kuin työntekijänkin hyvinvointiin.”

Korkiamäki, Eva & Metsäranta, Mirkka (2021): Onnen hetkiä luonnosta muistisairaiden arkeen. Aistihuonesuunnitelma Hoivakoti Villa Kiveen. Geronomitutkinnon opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulussa.  Aistihuoneen kuvaus ja tarvikkeet

Kosomaa, Anu (2013): Green Care -toiminta kansi.vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa: Integroitu kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. (Selvitys, mistä Green Care -menetelmistä on tutkimustietoa vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa ja millaista hyötyä Green Care -toiminnasta voi olla vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa)

Kosonen, Sanna (2021): Luontomenetelmäosaamisen kehittäminen ikäihmisten perhehoidossa. Opinnäytetyö Karelia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan tutkinnossa. Työ sisältää tietoa erilaisista luontomenetelmistä, joilla voidaan parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Luontomenetelmillä todettiin parhaimmillaan voitavan vahvistaa ikäihmisten elämänlaatua fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti sekä hengellisesti tukemalla heitä käyttämään aktiivisesti vahvuuksiaan ja toimintakykyään mielekkäässä ympäristössä yhdessä toisten kanssa. Merkittävin tulos oli luonnon ja yhteisöllisyyden merkitys ikäihmisille mielenterveyden edistäjänä; kokemukset osoittivat syvienkin masennusoireiden vähenemistä lisääntyneen arvokkuuden ja omannäköisen elämän kokemuksien kautta. Opinnäytetyö tuotti myös tiiviin luontomenetelmäoppaan (5 sivua opinnäytteen lopussa liitteenä).

Kymäläinen, Laura; Partala, Salla; Rantanen, Virpi; Hiltunen, Asko; Teittinen, Outi & Nikander, Riku (2018): Ikääntyvien hyvinvointia tukeva maatila-päivätoiminta. Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter-säätiö.

Lappalainen, Mikko (2021): Hyvinvointia luonnosta: Green Care -toimintatuokioita ikääntyville. Opinnäyte Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Leppänen, Marko & Pajunen, Adela (2017): Terveysmetsä; tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus. Tutkimustietoa, tarinoita ja vinkkejä sekä terveysmetsän 31-kohtainen tunnusmerkistö (muun muassa lajiston monimuotoisuus, vesielementti ja näköalat).

Levo. Tehdään yhdessä kansi.Tarja (2015): Tehdään yhdessä – luontoaiheinen ryhmätoiminta. Eläkeliitto ry. TunneMieli-projektin (2012-2016) tuotos.

Luonto kaikille -hankkeessa kokeiltiin yli yön kestäviä luontomatkailupalveluita yhdessä käyttäjien, matkailuyrittäjien, eräoppaiden ja vammaisjärjestöjen kanssa kesällä 2019. Yksi pilotti oli Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien luonnossa virkistäytyminen. Siitä tehtiin tuotekortit avuksi tällaisen toiminnan järjestäjille (selausnuolet kuvaruudun reunoissa). Luonto kaikille -hanke eli LUKA on LAB-ammattikorkeakoulun, Suomen Paralympiakomitean ja Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteishanke, joka rahoitetaan EU:n maaseuturahaston tuella 1.9.2018 – 31.12.2020.

Malinen, Henna; Finel, Nufar; Tiitu, Maija; Vierikko, Kati; Tuhkanen, Eeva-Maria; Sinkkonen, Aki; Matila, Airi; Lahti, Essi; Hannonen, Piritta; Hapuoja, Anni (2020-11-23): Elämänmittainen lähivihreäpolku. Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus (102 sivua)

Mustonen Susanne (2020): Iäkkään hyvinvointia edistämässä luontolähtöisellä aistikokemuksella. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa. Opinnäytteeseen liittyvä video (15 min)

Nisumaa, Justiina (2013): Karvaiset kaverit muistelun innoittajina. Kaverikoiratoiminnan hyödyntäminen muistiryhmä Viljonkodin toimintatuokioissa. Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa.

Parkko, Anni & Romo, Riitu (2020): Sisätiloihin soveltuvia luontomenetelmiä muistisairaille asiakkaille. kansi.Opinnäyte Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa. Sisältää mm. Luonto-ohjausvihko: Sisätiloihin soveltuvia luontoteemaisia ohjauksia muistisairaille (=liite 9, alkaen sivulta 69).

Poranen-Clark, Taina; Kymäläinen, Laura; Partala, Salla & Nikander, Riku (2020): Päivä farmilla-opas   ikääntyvien maatilatoiminnanjärjestämisen tueksi. Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter-säätiö & Päivä Farmilla -hanke (2018 – 2019)

Railo, Inka & Urbanus, Kaisa (2018): Koira-avusteista ryhmäkuntoutusta muistisairaille: Opas kuntoutuksen ammattilaisille. Opinnäytetyö Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmassa.

Rantasuomela, Jenna (2016): Kesäeläimet hoivatyön tukena. Opas kesäeläinten hankintaan. OAMK ja Vihreä Veräjä, Sininauhaliitto.

Rappe, Erja & Koivunen, Taina (2017): Hoitokodin kasvit. Ikäinstituutti.

Rappe, Erja (2020): Luonto Päivä farmilla kansi.ikäihmisten terveyden tukena. Esitys Luonnonvarakeskuksen, Duodecimin ja Tapio Oy:n järjestämässä Kansanterveyttä metsästä -seminaarissa 5.2.2020.

Rappe, Erja (2005): Viherympäristön vaikutus laitoksissa asuviin vanhuksiin. Gerontologia 19(2): 79-81.

Rappe, Erja: Verkkaisaa pihaelämää. MEMO-lehti. Suomen muistiasiantuntijat.

Rappe, Erja (2005): The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective well-being of the elderly living in long-term care. Väitöskirja Helsingin yliopistossa. kansi

Rappe, Erja (2014): The Meaning of Growing Plants Contributions to the Elderly Living in Sheltered Housing. Artikkeli.

SaKaste-työryhmä (2013): Saamelaisen vanhustyön työkalupakki. Opas sisältää käytännön ohjeita, miten vuodenkierto ja luonnon ilmiöt voidaan ottaa huomioon vanhustyössä. Ohjeet ovat sovellettavissa hyvin muihinkin kuin saamelaisiin.

Salovuori, Tuomo (2014): Luonto kuntoutumisen tukena. Mediapinta.

Sarha, Marika (2017): Metsä. Elämää käsillä -kädentaitojen opas. Eläkeliitto. Luonto käsillä tekemisen ja taiteen innoittajana.

Sormo, Kia (2017): Luonnon vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Opinnäytetyö Laurea ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan koulutusohjelmassa. Kirjallisuuskatsaus, joka kartoittaa tutkittua tietoa luonnon vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin.

Starck Heli, Holmi Markku & Karvinen Elina (2016): Luontoelämyspolku -ohjaajan opas.
Tulosta kortit (42kpl), joiden tehtävät kehittävät voimaa ja tasapainoa, lisäävät liikkuvuutta, herättelevät aisteja sekä virittelevät muisteluun ja tarinointiin. Ikäinstituutti.

Tiira, Katriina, FT, tutkija. (2016): Muu eläinavusteinen toiminta ja sen tulevaisuus.

Tuisku, Anne-Marie (2012): Hoitajien kokemuksia kaverikoirien vierailuista Ruskakodissa. Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulu.kansi

Tuomela, Minna (2012): Elvyttävä elämyspuutarha; viherympäristöstä hyvinvointia vanhuksille. Opinnäyte Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelman sosionomikoulutuksessa. (esimerkkikuva työn sisältämistä hyvistä suunnitelmista >)

Tyrväinen, Liisa; Savonen, Eira-Maija & Simkin, Jenni (2017): Kohti suomalaista terveysmetsän mallia suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Luonnonvarakeskus.

Kirjaan on koottu luonnon hyvinvointi- ja terveystutkimuksissa kertynyttä tietoa sekä Kolme terveysmetsän mallia -hankkeen kokeilualueilta kertyneitä kokemuksia ja ajatuksia. Luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja toimivat muutenkin monin tavoin kansalaisten terveyden tukena ja ylläpitäjinä. Tutkimustiedon pohjalta on perustettu erilaisia terveys- ja terapiametsiä sekä puutarhoja.

Väisänen, Kaija-Leena (2014): ”Ajatella, että saamme tämmösiäkin tehä!” – Toimintaterapiaryhmä kotona asuville muistisairauteen sairastuneille ikäihmisille. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmassa. Vielä Virtaa -hankkeen osana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin kotona asuville muistisairauteen sairastuneille ikäihmisille ryhmätoimintaa, jossa menetelmänä käytettiin puutarhaan liittyviä toimintoja.

Westerlund, Ina (2018): Kintterön terveysmetsä – Hyvinvointia tukeva suunnitelma Päijät-Hämeen keskussairaalan ympäristöön. Opinnäytetyö Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Lahden kaupungille tehty yleissuunnitelma, joka soveltaa tietoa metsän terveysvaikutuksista. Terveysmetsä-käsite yhdistää metsätieteen, psykologian ja terveystieteen. Suunniteltu alue sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan viereisessä Salpausselän virkistysmetsässä. Terveysmetsän tilat ja toiminnot on suunniteltu tukemaan kuntoutusta sekä opastuksen avulla että yksin koettuna. Elämyskeitaasta ja metsäpolusta koostuva terveysmetsä tukee vaikeiden elämäntilanteiden ja tunteiden hallintaa, yhdessäoloa ja rentoutumista sekä henkilökunnan työhyvinvointia. Elämyskeidas on helposti saavutettava ja esteetön osa-alue, jonka ratkaisut tukevat luontoyhteyden syntymistä ja luonnon kokemista. Alueella hyödynnetään luonnon voimaannuttavaa vaikutusta sekä luonnon taipumusta synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tehdä yhdessäolosta mutkattomampaa. Kintterön terveysmetsällä on mahdollisuus toimia Suomessa edelläkävijänä ja esimerkkinä metsän ja luonnon terveysvaikutuksien hyödyntämisessä osana sairaalaympäristöä ja sairaalan toimintaa.

Ylilauri, Martta & Yli-Viikari, Anja (toim. 2019): Kohti luonnollista hyvinvointia: Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. LEVÓN-INSTITUUTIN JULKAISUJA 143. Vaasan yliopisto. Monipuolinen 35 artikkelin kokoelma on toimitettu Luonnostaan nouseva Pohjanmaa -hankkeen puitteissa ja julkaistu yhteistyössä valtakunnallisen Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohankkeen (HyvinVoi -koordinaatio) ja Luonto voimaksi Kainuussa -hankkeen kanssa.